Andasibe - indrien asuinaluetta

Seurueemme harveni taas yhdellä, kun Ellu palasi Antananarivosta Suomeen. Jatkoimme Annan kanssa Rinhan kyydillä kohti itärannikkoa ja Sainte Marien saarta. Matkan varrelle osui vielä yksi, tällä kertaa reissumme viimeinen luonnonpuisto. Andasiben puisto on vain vajaan neljän tunnin ajon päässä Antananarivosta.

Se on etenkin kahdesta syystä mielenkiintoinen. Suomalaisittain kiinnostaa, että Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt yhteistyötä puiston kanssa.




Siksi oppaamme osasi muutaman sanan suomea. Hän mm. nimesi "sammakon" ja "linnun". Se oli aika eksoottista meidän korville.

Toinen paljon kiinnostavampi syy vierailla puistossa on, että Andasibessä tavataan suurinta puoliapinaa (johon siis kuuluvat makit, sifakat, lemurit), indriä (Indri Indri). Niiden näkeminen on suhteellisen taattua, mutta kuuleminen käytännössä varmaa.

Ja sitä ääntä ei voi unohtaa. Se on jonkinlainen palosireenin ja joikun yhdistelmä. Äänen osuva verbaalinen kuvailu on vähintäänkin haastavaa. Indrien huuto kaikuu kilometrien päähän. Edes simpanssien huuto ei taida kantaa yhtä kauaksi.

Me pääsimme vaelluksellamme keskelle huutomyrskyä, kun kaksi indrilaumaa kohtasivat toisensa. Ääni oli niin voimakas, että korviin kirjaimellisesti sattui.

Tällä kertaa tappelulta vältyttiin, sillä huutokilpailu selvitti vahvimman. Toinen lauma perääntyi sinne, mistä oli tullutkin.

Laittaisin tähän videopätkän meidän hotellin parvekkeelta, jos vain osaisin. Tässä kuitenkin Youtubesta näyte indrien huudosta.

Edit. Nyt viimein perehdyin blogialustaan sen verran, että saan videon lisättyä.



Indri pystyy hyppäämään jopa seitsemän metrin loikkia. Niiden hyppiminen oli laulun ohella aika näky. Kuvia ei nyt ole, sillä jätimme kameran kämpille ja nautimme vain siinä hetkessä olosta.

Lähdimme vielä yökävelylle, ohjatulle kuten aina, viereiseen Mitsinjon metsään. Näimme muutaman hiirimakin, yöperhosia ja kameleontteja. Kuutamo ja sammakon laulu toivat tunnelman. Sammakoiden yhteydessä voi puhua kurnutuksesta, laulusta tai melkein mistä tahansa ääntelystä menemättä pieleen. On uskomatonta, miten pienestäkin sammakosta voi lähteä satoja metrejä kantava ääni ja kuinka monipuolinen äänikavalkadi eri sammakkolajeilta löytyy.





Yövyimme bungalowissa sademetsän laidalla. Indrien ääntelyn lisäksi paikasta jäi mieleen tämä erikoinen hedelmä. Mikä se lieneekin, aiemmin ei moista ole tullut vastaan.