Giseney - eihän Ruandassa tällaista pitäisi olla


Mielikuvani Ruandasta olivat kahdenkymmenen vuoden takaa. Se on alkeellinen maa, jossa heimot tappavat toisiaan. Ennen lähtöäni luin vain muutaman jutun Ruandasta. En uhrannut maalle paljoa aikaa, sillä lähdön ja matkapäätöksen välillä oli alle kuukausi. Aika meni pitkälle käytännönjärjestelyihin. Enkä lähtiessäni ollut varma, että tulisin tänne.

Jo lukiessani ihmettelin, kun Ruandaa kehuttiin siistiksi ja järjestäytyneeksi. Odotukseni vahvistuivat matkan aikana, sillä kaikki täällä matkustaneet puhuivat samaa. Nyt näen sen omin silmin. Turistille maa avautuu vehreänä, todella puhtaana, ystävällisenä ja turvallisena.

Yritän parhaillaan pohtia, mistä se kertoo. Kulisseistako? Olen nähnyt siisteyttä yllättävissä paikoissa ennenkin; Valkovenäjän Minsk on yksi puhtaimmista ja näyttävimmistä vierailemistani pääkaupungeista. Mutta täällä näkemäni pienet kylätkin ovat kauniita. Syrjäkylien puutarhat ovat hyvin hoidettu. Roskia ei ole kadulla. Ihmiset kulkevat hyvässä ryhdissä ja katsovat silmiin.

Mitä se kertoo minusta? Kuinka paljon muita virheellisiä käsityksiä minulla on?

Ruandan talouskasvu on maailman huipputasoa. Lapsikuolleisuus vähenee ja ihmisten koulutustaso paranee. Maan parlamentissa oli vuonna 2014 naisia 64 %, kun koko maailmalla vastaava luku oli 22 %.

Yksi mielenkiintoinen yhteinen nimittäjä tämän päivän nopeasti kehittyvillä mailla on. Valta on keskittynyt harvoihin käsiin ja sananvapautta on voimakkaasti rajoitettu. Periaatteessa suhtaudun sananvapauden rajoittamiseen hyvin krittisesti ja esimerkiksi Turkin tai Unkarin kehitys saa surun puseroon. Silti yrittän ajatella laaja-alaisesti. Tärkeintä on yksittäisen ihmisen aseman paraneminen. Vai onko? Tarvitaanko siihen sananvapautta? Olisiko kehitys vapaassa Ruandassa vieläkin nopeampaa?

Todella älykäs ihminen tuskin antaa siihen musta-valkoista vastausta. Vaikka olisi varma yhden totuuden eduista, kannattaa ainakin yrittää opetella tarkastelemaan sitä kriittisesti. Vahvallakin johtajuudella on puolensa, vaikka historiasta löytyy surullisia esimerkkejä ja on osoitettu, että vallalla on taipumus muuttaa persoonallisuutta.

Toissapäivänä otin kyydin Giseneyn keskustaan. Kaupunki on rakennettu Kivujärven rannalle. Rantabulevardilla on useita hienoja hotelleja.








Rantakaistale on hiekkarantaa. Eihän se nyt mikään Karibia ole, mutta silti aika kivaa aluetta kävellä. Enin osa on yleistä uimarantaa. Luksushotellit ovat vieneet vain pienet osuuden. Kaikissa kehittyvissä maissa ei olisi näin.











Kävelin pitkän siivun rantaa pitkin, kunnes tulin yllättäen Kongon rajalle. Täälläkin Kiina rakentaa parempaa tulevaisuutta. Ugandassa oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että merkittäviltä tietyömailta löytyi kiinalainen työnjohtaja.





Rannalta kävelin kohti kaupunkia ihastellen rakennusten julkisivua.













Sivukadut olivat poikkeuksetta kuoppaisia hiekkateitä. Silti talot vaikuttivat hyväkuntoisilta ja pihat huolitelluilta. Taustalla näkyy Nyiragongon tulivuoro Kongon puolella. Se jää seuraavaan vierailuun.





Yksi erityispiirre Ruandalla on muihin Itä-Afrikan maihin. Moottoripyöräilijät käyttävät kypärää ja tarjoavat sellaisen myös matkustajille. Maanteillä noudatetaan tiukasti 60 km/h nopeusrajoitusta. Kuulemma valvonta on tiukkaa.



Parin päivän ajan satoi kunnolla. Toissayönä koko taivas hehkui salamoiden loisteessa. Eilen illalla sade hellitti. Kävelin lähirantaan nauttimaan auringonlaskusta.







Kivujärven vesi oli yllättävän lämmintä. Huomenna lähden aamulaivalla etelään Kibuyen kaupunkiin. Siellä yövyn vedenrajassa puumajassa, paikassa josta sain mukavan off season-tarjouksen. Seuraavat neljä päivää pyhitän uimiselle.






Kommentit