Kinigistä Lake Kivulle - Golden monkeys


Olin juuri tilaamassa bodabodaa, moottoripyörätaksia, lähteäkseni tallaamaan Giseneyn katuja, tai lähinnä Lake Kivun rantabulevardia, jota Lonely Planet kuvaa: they’re surprisingly sandy and fringed with all manner of tropical vegetation. Mutta Annan postaama Facebook-sitaatti: Anyone who's got time for drama is not gardening enough keskeytti toimintani.

Niinpä.

Päätin jatkaa istumistani pöydän ääressä, nauttia kauniista puutarhasta ja järvinäkymästä sekä antaa aamupalan & cappuccinon maun muistuttaa suussani hienosta aamuhetkestä - heräsin tänään jo 5.30 katselemaan hiljakseen kirkastuvaa Lake Kivua. Yritän tallentaa tämän muiston luettavaksi joskus kylmänä ja pimeänä talvi-iltana. Elämässä ei ole kiire mihinkään. Pahimmassa tapauksessa tuo ranta jää minulta näkemättä. Siitä on minulle harmia vain, jos ajattelen siitä olevan harmia.





Viime yönä nukuin paremmin kuin aikoihin. Oli mukava, kun yöllä ei ollut kylmä. Olen tullut alas 1,5 km:n korkeuteen Giseneyn kaupungin laitamille vietettyäni edelliset viikot parissa kilometrissä ja ylikin. Lake Kivulta puhaltaa miellyttävä tuuli. Tästä ei olosuhde parane.

Edellisissäkään paikoissa ei ollut mitään vikaa. Kinigi oli todella kiva pikkukylä Volcanoes luonnonpuiston kupeessa. Tein siellä muutaman vaelluksen, mutta toistin myös Kisoron elämyksen käydä katsomassa jalkapalloa paikallisten kanssa. Kyläraitin varrella oli useita vaihtoehtoja, mutta valitsin kuskini kanssa tunnelmallisimman, tai ainakin hikisimmän.

Pieneen elokuvateatterimaiseen luolaan myytiin 25 sentin hintaisia lippuja. Luola oli tupaten täynnä, puolensataa ihmistä sanoisin. Omistajalla oli kova urakka myydä lippuja ja samalla vahdata ovelle, josta pikkupojat yrittivät pummilla sisään aina, kun silmä vältti. Tunnelma oli mahtava - vaikea sellaista on sanoin kuvata, varsinkin kun Arsenal ja Tottenham latoivat maaleja urakalla.



Kinigin kyläraitilta on hieno panoramanäkymä. Kylän ympärillä kohoaa viisi yli 3,5 km:n tulivuorta.



Viimeisenä päivänä palasin vielä luonnonpuistoon ja sen päätoimistolle, josta retket varataan. Jätin tällakin kertaa Dian Fosseyn muiston rauhaan ja lunastin vaelluksen katsomaan golden monkey-laumaa, endeemistä lajia, jota tavataan luonnonpuiston bambumetsävyöhykkeellä.



Golden monkey on toinen näkemäni endeeminen apinalaji tällä reissulla. Sansibarilla tarkkailimme Red colobus monkey-lajia, joka asusteli pienellä alueella Jozanin metsässä.

Mistään vaelluksesta ei tällä kertaa voinut puhua. Kävelimme puolentunnin tai korkeintaan tunnin matkan puiston alueelle, jossa lauma oli heti meitä vastassa. Turistiryhmämmekin oli poikkeuksellisen suuri, mutta se ei haitannut.




Oppaamme poimi jossain vaiheessa käteensä kameleontin poikineen. Oma näköni ei ole vielä riittävästi harjaantunut niiden havaitsemiseen.



Puistossa on useita ihmisiin totutettuja laumoja. Oli aika hauska tunne, kun astuessamme bambumetsän sisään hetkessä ympärillämme oli useita kymmeniä apinoita, jotka eivät välittäneet meistä mitään. Toisin kuin gorilloihin täytyy pitää seitsemän metrin etäisyys, kulkemistamme ei rajoitettu mitenkään. Toki jokainen mukanaolija ymmärsi kunnioittaa apinoiden "yksityisyyttä", liikkui lähes hiipien ja puhui kuiskaten.











Vierailumme oli rajoitettu tunnin mittaiseksi. Nyt saimme 10 minuuttia lisäaikaa, sillä juuri kun olimme lähtemässä pois, seuraamamme lauma kohtasi toisen pienemmän lauman. Seurasi villi uroksien mittelö ja takaa-ajo. Vaikutti siltä, että varsinaiselta yhteenotolta vältyttiin ja pienempi lauma vetäytyi bambumetsässä takavasemmalle.

Bambumetsässä on täysin omanlaisensa tunnelma. Olisin voinut vaeltaa siellä vaikka kuinka pitkään.



Kuljettajani oli vielä tämän kerran minua odottamassa. Päästyämme perille Giseneyhin maksoin hänelle palkkionsa ja saattelin kotimatkalle. Vaikka hän oli seuranani vain viikon, oli hieman haikea tunnelma lasketellessamma kohti Lake Kivua. Olimme alunperin puhuneet 20 päivästä, mutta nyt pesti jäi viikkoon. Mies ei kuitenkaan ollut moksiskaan. Voin kovin lämpimästi suositella Patrickia, jos joku kaipaa edullista ja luotettavaa kuskia Ruandan / Ugandan alueelle. Hinta on kolminkertainen, mikäli kuljettajan varaa etukäteen matkatoimiston kautta.

Kinigistä Giseneyhin on matkaa n. 60 km:n ja pudotusta reilu 500 m. Lasku ajoittui lähelle järveä. Loppumatkasta kaltuvuus oli useissa mäissä yli 10 %. Sitä kelpasi pyöräilijän lasketella.





Olen taas seurannut osuvia Tripadvisorin suosituksia ja majoitun todella kivassa bambumajassa Inzu Lodgessa. Terassiltani on hieno näkymä Kivu-järvelle, joka on yksi Afrikan hautavajoaman järvistä. Aika ei nyt vain riitä edes Tanganjikavärvelle Malawijärvestä puhumattakaan. Siksi on kiva nähdä edes yksi näistä pohjois-eteläsuuntaisista syvistä järvistä.





Giseney sijaitsee Kivu-järven pohjoisrannalla. Kongon Gomaan on kivenheitto. Jätän tällä kertaa Kongon väliin, vaikka hetki sitten sainkin houkutteluviestin matkatoimistolta kipuamaan Kongon puolelle Nyiragongon tulivuorelle. Sen pohjalla vellova laavameri ja majoitus telttamökissä kraaterin reunalla kyllä houkuttaisivat. Aikataulu ja 640 dollarin hintalappu pakottavat sanomaan ei.

Jatkan täältä laivalla etelään päin Kibuyen kylään ja sieltä edelleen Nyungwe Forestiin, Itä-Afrikan matkani viimeiseen luonnonpuistoon. Aikaa on vajaa kaksi viikkoa ja suunnitelmissa vielä muutama stoppi. Sitten on edessä kolme päivää Kigalissa ja lento Madagaskariin, jossa näen taas rakkaan vaimoni. Siellä odottaa tukku uusia erilaisia luontokohteita.



Wikipedia paljastaa minun istuvan ruutitynnyrin laitamilla. Kivujärvi on yksi maailman kolmesta kaasujärvestä. Muut kaksi järveä, Nyos- ja Monounjärvi, sijaitsevat Kamerunissa, ja niissä on kaasuna vain hiilidioksidia. Kivujärvessä on hiilidioksidin lisäksi myös metaania. Kaasut ovat veteen sekoittautuneena satojen metrien syvyydessä, mutta tulivuorenpurkaus tai maanjäristys voi vapauttaa kaasut tuhoisin seurauksin. Hiilidioksidi on myrkyllistä hengittää ja metaani voi räjähtää.

Jatkanen silti lomailua entiseen tapaan.

Kommentit