Edellisessa tekstissa taisin viela olla Paksessa, jossa tapasin Charlenen, Liemin, Tanjan ja Jensin. Siella nukutun yon jalkeen jatkoimme paikallisbussilla Savannakhetiin. Bussimatka kesti n. 6 tuntia (etukateisarvio 4 h) johtuen siita, etta matkalla oli lukuisia pysahdyksia kuten ostostaukoja seka kuljettajan 45 minuutin lounaspaussi. Maassa maan tavalla. Onneksi ei ole kiire minnekaan..
Tallaistakin voi sattua, Thakhaek
Maisemaa, Thakhaek
Veneilya, airoissa ammattisoutaja, edessa hankala (?) ruovikko, Thakhaek
Savannakhet, kuten Pakse ja kasittaakseni kaikki muutkin 'suuret' kaupungit, sijaitsevat pohjois-etelasuunnassa Laosin lansirajan muodostavan Mekongin varrella. Mekong ja Ranskan siirtomaa-ajan rakennukset ovatkin oikeastaan ainoa kuva, mika Savannakheitsta ja Paksesta yhden yon pysahdyksen jalkeen jai.
Savannekhetissa oli tarkoitus viipya pidempaankin, mutta meidat kirjaimellisesti haadettiin kaupungista tai oikeimminkin hotellistamme ulos. Syyna oli se, etta halusimme istua ja jutella toisen kerroksen terassiaulassa viela yhdentoista jalkeen. Koska puhuimme kuiskaten, omistajan hiljaaolokehoitukset tuntuivat ylimitoitetuilta. Paivasaikaankin meidan kaskettiin kavelemaan varpaillaan. Omistajan tullessa neuvomaan meita siirtymaan huoneisiimme lupasimme puolikohteliaasti tehda sen viiden minuutin kuluttua. Parin minuutin paasta majatalonpitaja tuli ilmoittamaan, etta valitettavasti huomiseksi hanen vaimonsa on erehdyksessaan luvannut huoneet Vientianesta tulevalle turistiryhmalle. Tama oli laosilainen tapa kehoittaa painua hel...
Se ei ollut ongelma. Otimme aamulla 12 hengelle tarkoitetun 25 ihmisen tayttaman vanin Thakaekiin, joka on parisataa kilometria pohjoiseen Savannakhetista. Lienee turha mainita kaupungin sijaitsevan Mekongin aarella. Siella istuimme koko porukan voimin iltaa parin paivan ajan. Tanjan & Jensin lahdettya Vientianeen paatimme vuokrata paivaksi skootterit Charlenen & Liamin kanssa suunnitelmana vierailla lahettyvilla olevissa luolissa, joita koko Pohjois-Laos on taynna. Luolastot ovat erityisen tunnettuja Vietnamin ja Laosin sodista Yhdysvaltoja vastaan.
Suunnitelmamme kuitenkin typistyi, silla kavimme vain yhdessa luolassa. Luola oli mielenkiintoinen nahtavyys, silla sen sisalle oli rakennettu pienimuotoinen temppeli. Perille asti paasi ainoastaan soutamalla. Yritin osoittaa urheiluhenkea ja paatin ottaa oman veneen huolimatta ystavallisista vaikkakin luonnollisesti ahneista soutuaputarjouksista seurauksena, etta juutuin kiinni kapeikon vesiheiniin. Ei ollut hauskaa aheltaa 35 asteen helteessa venetta irti ruovikosta samalla seuraten, miten kiikkera vene vahan kerrassaan tayttyi vedesta. Latistan kuitenkin tarinan toteamalla paasseeni kastumatta perille.
Luolaa suuremman vaikutuksen teki alueen karu maisema, jonka taytti jylhat vehrean kasvillisuuden varittamat kalliot. Sita voisi kutsua Halong Bayksi ilman vetta. Valilla unohduin ihailemaan liiaksikin sivuille. Yhden tallaisen nukahduksen seurauksena ajoin yhteen hiekkatien lukuisista isoista kuopista. Siita takarenkaani suuttui ja paatti paastaa ilmat ulos. Seuraava mahdollinen paikka renkaan lepytykseen oli onneksi muutaman kilometrin paassa. Vaati vain puolitoista euroa ja kymmenkunta minuuttia ja paasimme jatkamaan matkaa takaisiin hotellillemme. Ilta vierahti Mekongin kupeessa istuen.
Seuraavana aamuna raskas edellinen paiva oli vaatinut veronsa ja luulen, etta en herannyt australialaisten koputukseen varhain aamulla. Varhain, silla paatimme illalla ottaa aikaisen bussin parin tunnin matkalle edelleen pohjoiseen Vienkhamiin, josta voisi mahdollisesti (!) poiketa itaan katsomaan ja myos laskemaan jokea, joka kulkee 7 km:n matkan valtavan luolan sisalla. Herattyani menin koputtelemaan australialaisten ovea, mutta en saanut vastausta. Paattelin heidan jo lahteneen ja suuntasin itsekin linja-autoasemalle. Sielta paatin ottaa bussin suoraan Vientianeen, jossa ajattelin nakevani ystavykset parin paivan sisalla eli viimeistaan tanaan. Katsotaan milloin he antavat kuulla itsestaan. Ennen Vientianeen saapumista se tuskin on mahdollista..
Matka Vientianeen sujui leppoisasta, silla maksoin muutaman euron ekstraa ja otin VIP-bussin, josta valtasin koko takapenkin itselleni. Tosin valtaamisesta ei voida juuri puhua, silla hyppasin jo liikkuvaan bussiin ja koko takapenkki oli ainoa vapaa istuinrivi, jota ei tarvinnut jakaa naapurin kanssa. Pistin pitkakseni ja nukuin iloisesti pahan oloni historiaan.
Buddha park, Vientiane
Buddha park, Vientiane
Buddha park, Vientiane
Vientianessa nain taas Tanjan ja Jensin, joiden kanssa nautin kunnon intialaisen illallisen. Olueen en koskenut lukuunottamatta yhta pakollista Beerlaoa ruoan kanssa. Beerlao on paikallinen olut, jonka markkinaosuuden sanotaan olevan yli 99 %. Se on oikein kelpolageri. Sita myydaan 0,63 l:n pulloissa ja 5 % sen tilavuudesta on puhdasta alkoholia. Naista tosiseikoista mahdollisesti seuraava ongelma on kovin ilmeinen. Vaarin, ongelma ei ole taloudellinen. Parina viime paivana valilla Don Det - Vientiane en ole ollut riittavan vahva vastustamaan Beerlaon kiusausta. Vientianessa olen ollut taas oma itseni ja olen kieltaytynyt kohteliaasti ylimaaraisista oluista.
Eilisen paivan pyhitin sivistykselle. Aamupaivan vierailin National Museumissa, jotka poikkeuksetta varsinkin kolmansissa maissa ovat erittain mielenkiintoisia tarjoten poikkileikkauksen maan historiasta seka siita, minkalaisen kuvan viranomainen maastaan haluaa antaa. Jalkimmainen korostuu varsinkin yksipuoluejarjestelman omaavissa maissa, joita usein - mielestani virheellisesti - kutsutaan kommunistivaltioksi. Virheellisesti siksi, valtaosa maailman entisista kommunistivaltioista on siirtynyt jo (alkeelliseen) markkinatalouteen toisin kuin Kuuba. Siellakin on kovaa kyytia alettu matkimaan muuta maailmaa. Nimitys on tosin ymmarrettava, silla kommunistinen puolue on ainoa valtapuolue esimerkiksi Vietnamissa, Kiinassa ja Laosissa..
Ennen matkaani en juurikaan tuntenut Kaakkois-Aasian siirtomaahistoriaa tai Laosissa siirtomaa-ajan kaytannossa paattanytta salaista sotaa (Secret War), jota yhdysvallat (CIA) kavi Vietnamin sodan rinnalla Laosia vastaan. Taman seurauksena Laos on yksi maailmanhistorian eniten pommitettu valtio. Kansallismuseo tarjosi todella mielenkiintoisen valokuvanayttelyn siirtomaa-ajan lopusta alkaen toisen maailmansodan lopusta. Hauska yksityiskohta oli, miten Yhdysvaltoja kutsuttiin jokaisessa valokuvassa nimella "US imperialist" ja USAn puolella taistelleita laolaisia nimella "puppet".
Kuvateksti National museumissa, Vientiane
National museum, Vientiane
Loppuilta sujui ruokaillen seka sen ohella lukien Vientiane Timesia ja Newsweekia. Vientiane Timesissa paneutui - jo muista tutusti SEA-alueen maista tutusti - ruoan ja bensan hintaan kertoen paaosin tasta johtuvan inflaation olleen viime kuussa ensimmaista kertaan pitkaan aikaa kaksinumeroinen, 10,4 %. Laoskaan ei ole ollut siina mielessa poikkeus, etta kovin kauaa ei tarvitse paikallisten kanssa puhua ennen kuin ruoan tai bensiinin korkea hinta otetaan esille. Syyta taalla harva ymmartaa, mutta siita huolimatta lukiessaan uutisia liikenteen tukkivista traktori- tai kuorma-autokuskeista myotatuntoon sekoittuu lieva huvittuneisuus. Tosin samaan asiaan tormataan myos Euroopassa kuten VT:n mukaan toissapaivana Espanjassa. Euroopassa luulisi olevan paremmin ymmarrysta siita, etta se ei ole liikenneministeri tai hallitus joka paattaa oljyn hinnasta ja viimeistaan nyt bensatukiaisten aika on ohi.
Mielenkiintoisin artikkeli oli kuitenkin ehdottomasti Newsweekin reportaasi ja analyysi tehdysta tutkimuksesta, jossa vertaillaan suurvaltajohtajien globaalia suosiota ja luotettavuutta. Tutkimuksen mukaan suosituimmat hallitsijat loytyvat Kiinasta ja Venajalta (Putin). Pieni valikiusaus: tietaahan jokainen Kiinan (kommunistisen puolueen) paasihteerin nimen? No, se on Hu Jintao. Mielenkiintoiseksi tutkimuksen tekee se, etta autoritaaristen valtioiden johtajat pesivat demokraattisesti valitut kolleegansa. Samassa artikkelissa spekuloitiin myos silla, etta demokration suosio on yleisesti laskussa.
Muutos on ymmarrettavaa, silla seuraavat kolme asiaa ovat mahdoton yhdistelma: markkinatalous, toimiva demokratia ja globaalimuutos. Markkinataloudessa talouden realiteetit hallitsevat mediaa, joka muodostaa valintaperusteena olevat mielikuvat - ei aly. Jos kahdesta periaatteessa erittain hyvasta ja yhdesta valttamattomasta asiasta pitaisi muodostaa toimiva kokonaisuus pudottaisin pois demokratian. Mutta ehkapa ihminen on riittavan kekselias ja pystyy viela saamaan aikaiseksi toimivan demokratian nykyisen mielikuva- ja muutoksenpelkodemokratian sijaan. Yksi konkreettinen muutos voisi olla hallituskausien radikaali pidennys seka vallan keskittaminen nykyista paljon pienempiin kasiin. Taman seurauksena voisi tosin olla positiivisen mutoksen sijaan todellinen katastrofi. Kuulostaa aika toivottomalta, mutta pohdiskelu on kylla aivoriihen arvoinen - vai mita Lapa. Kiinnostuneet, tervetuloa elokuussa Tampereelle turinoimaan. Varatkaa riittavasti Hennesya mukaan.
Taman paivan ohjelmaan on kuulunut vierailu 20 km:n paassa Vientianesta sijaitsevaan Buddha parkiin. Se on valmistunut 50 vuotta sitten. Vaikuttava. Annan kuvien kertoa enemman kuin sanojeni.
Nyt menen syomaan Mekong-joen tarjoamaa kalaa. Tasta tulee toinen kalapaiva peratysten. Muuten olen syynyt paljon etukateiskaavailuja vahemman kalaa. Tahan luonnollinen selitys: etelaisemmissa kaupungeissa hyvaa kalaa oli yllattavan vaikea loytaa.
Mieli on edelleen kirkas ja ulkona hiostavan kuuma.
Loppukevennyksena, mita vastata 22v tytolle, joka kysyy vakavalla ilmeella: "Milta seksi tuntuu, onko se kivaa?" Vastaukselleni, "on, tarvitset vain hyvan partnerin", annan arvosanaksi korkeintaan tyydyttavan.
Pieti
Mopoilua, Thakaek
Tallaistakin voi sattua, Thakhaek
Maisemaa, Thakhaek
Veneilya, airoissa ammattisoutaja, edessa hankala (?) ruovikko, Thakhaek
Savannakhet, kuten Pakse ja kasittaakseni kaikki muutkin 'suuret' kaupungit, sijaitsevat pohjois-etelasuunnassa Laosin lansirajan muodostavan Mekongin varrella. Mekong ja Ranskan siirtomaa-ajan rakennukset ovatkin oikeastaan ainoa kuva, mika Savannakheitsta ja Paksesta yhden yon pysahdyksen jalkeen jai.
Savannekhetissa oli tarkoitus viipya pidempaankin, mutta meidat kirjaimellisesti haadettiin kaupungista tai oikeimminkin hotellistamme ulos. Syyna oli se, etta halusimme istua ja jutella toisen kerroksen terassiaulassa viela yhdentoista jalkeen. Koska puhuimme kuiskaten, omistajan hiljaaolokehoitukset tuntuivat ylimitoitetuilta. Paivasaikaankin meidan kaskettiin kavelemaan varpaillaan. Omistajan tullessa neuvomaan meita siirtymaan huoneisiimme lupasimme puolikohteliaasti tehda sen viiden minuutin kuluttua. Parin minuutin paasta majatalonpitaja tuli ilmoittamaan, etta valitettavasti huomiseksi hanen vaimonsa on erehdyksessaan luvannut huoneet Vientianesta tulevalle turistiryhmalle. Tama oli laosilainen tapa kehoittaa painua hel...
Se ei ollut ongelma. Otimme aamulla 12 hengelle tarkoitetun 25 ihmisen tayttaman vanin Thakaekiin, joka on parisataa kilometria pohjoiseen Savannakhetista. Lienee turha mainita kaupungin sijaitsevan Mekongin aarella. Siella istuimme koko porukan voimin iltaa parin paivan ajan. Tanjan & Jensin lahdettya Vientianeen paatimme vuokrata paivaksi skootterit Charlenen & Liamin kanssa suunnitelmana vierailla lahettyvilla olevissa luolissa, joita koko Pohjois-Laos on taynna. Luolastot ovat erityisen tunnettuja Vietnamin ja Laosin sodista Yhdysvaltoja vastaan.
Suunnitelmamme kuitenkin typistyi, silla kavimme vain yhdessa luolassa. Luola oli mielenkiintoinen nahtavyys, silla sen sisalle oli rakennettu pienimuotoinen temppeli. Perille asti paasi ainoastaan soutamalla. Yritin osoittaa urheiluhenkea ja paatin ottaa oman veneen huolimatta ystavallisista vaikkakin luonnollisesti ahneista soutuaputarjouksista seurauksena, etta juutuin kiinni kapeikon vesiheiniin. Ei ollut hauskaa aheltaa 35 asteen helteessa venetta irti ruovikosta samalla seuraten, miten kiikkera vene vahan kerrassaan tayttyi vedesta. Latistan kuitenkin tarinan toteamalla paasseeni kastumatta perille.
Luolaa suuremman vaikutuksen teki alueen karu maisema, jonka taytti jylhat vehrean kasvillisuuden varittamat kalliot. Sita voisi kutsua Halong Bayksi ilman vetta. Valilla unohduin ihailemaan liiaksikin sivuille. Yhden tallaisen nukahduksen seurauksena ajoin yhteen hiekkatien lukuisista isoista kuopista. Siita takarenkaani suuttui ja paatti paastaa ilmat ulos. Seuraava mahdollinen paikka renkaan lepytykseen oli onneksi muutaman kilometrin paassa. Vaati vain puolitoista euroa ja kymmenkunta minuuttia ja paasimme jatkamaan matkaa takaisiin hotellillemme. Ilta vierahti Mekongin kupeessa istuen.
Seuraavana aamuna raskas edellinen paiva oli vaatinut veronsa ja luulen, etta en herannyt australialaisten koputukseen varhain aamulla. Varhain, silla paatimme illalla ottaa aikaisen bussin parin tunnin matkalle edelleen pohjoiseen Vienkhamiin, josta voisi mahdollisesti (!) poiketa itaan katsomaan ja myos laskemaan jokea, joka kulkee 7 km:n matkan valtavan luolan sisalla. Herattyani menin koputtelemaan australialaisten ovea, mutta en saanut vastausta. Paattelin heidan jo lahteneen ja suuntasin itsekin linja-autoasemalle. Sielta paatin ottaa bussin suoraan Vientianeen, jossa ajattelin nakevani ystavykset parin paivan sisalla eli viimeistaan tanaan. Katsotaan milloin he antavat kuulla itsestaan. Ennen Vientianeen saapumista se tuskin on mahdollista..
Matka Vientianeen sujui leppoisasta, silla maksoin muutaman euron ekstraa ja otin VIP-bussin, josta valtasin koko takapenkin itselleni. Tosin valtaamisesta ei voida juuri puhua, silla hyppasin jo liikkuvaan bussiin ja koko takapenkki oli ainoa vapaa istuinrivi, jota ei tarvinnut jakaa naapurin kanssa. Pistin pitkakseni ja nukuin iloisesti pahan oloni historiaan.
Buddha park, Vientiane
Buddha park, Vientiane
Buddha park, Vientiane
Vientianessa nain taas Tanjan ja Jensin, joiden kanssa nautin kunnon intialaisen illallisen. Olueen en koskenut lukuunottamatta yhta pakollista Beerlaoa ruoan kanssa. Beerlao on paikallinen olut, jonka markkinaosuuden sanotaan olevan yli 99 %. Se on oikein kelpolageri. Sita myydaan 0,63 l:n pulloissa ja 5 % sen tilavuudesta on puhdasta alkoholia. Naista tosiseikoista mahdollisesti seuraava ongelma on kovin ilmeinen. Vaarin, ongelma ei ole taloudellinen. Parina viime paivana valilla Don Det - Vientiane en ole ollut riittavan vahva vastustamaan Beerlaon kiusausta. Vientianessa olen ollut taas oma itseni ja olen kieltaytynyt kohteliaasti ylimaaraisista oluista.
Eilisen paivan pyhitin sivistykselle. Aamupaivan vierailin National Museumissa, jotka poikkeuksetta varsinkin kolmansissa maissa ovat erittain mielenkiintoisia tarjoten poikkileikkauksen maan historiasta seka siita, minkalaisen kuvan viranomainen maastaan haluaa antaa. Jalkimmainen korostuu varsinkin yksipuoluejarjestelman omaavissa maissa, joita usein - mielestani virheellisesti - kutsutaan kommunistivaltioksi. Virheellisesti siksi, valtaosa maailman entisista kommunistivaltioista on siirtynyt jo (alkeelliseen) markkinatalouteen toisin kuin Kuuba. Siellakin on kovaa kyytia alettu matkimaan muuta maailmaa. Nimitys on tosin ymmarrettava, silla kommunistinen puolue on ainoa valtapuolue esimerkiksi Vietnamissa, Kiinassa ja Laosissa..
Ennen matkaani en juurikaan tuntenut Kaakkois-Aasian siirtomaahistoriaa tai Laosissa siirtomaa-ajan kaytannossa paattanytta salaista sotaa (Secret War), jota yhdysvallat (CIA) kavi Vietnamin sodan rinnalla Laosia vastaan. Taman seurauksena Laos on yksi maailmanhistorian eniten pommitettu valtio. Kansallismuseo tarjosi todella mielenkiintoisen valokuvanayttelyn siirtomaa-ajan lopusta alkaen toisen maailmansodan lopusta. Hauska yksityiskohta oli, miten Yhdysvaltoja kutsuttiin jokaisessa valokuvassa nimella "US imperialist" ja USAn puolella taistelleita laolaisia nimella "puppet".
Kuvateksti National museumissa, Vientiane
National museum, Vientiane
Loppuilta sujui ruokaillen seka sen ohella lukien Vientiane Timesia ja Newsweekia. Vientiane Timesissa paneutui - jo muista tutusti SEA-alueen maista tutusti - ruoan ja bensan hintaan kertoen paaosin tasta johtuvan inflaation olleen viime kuussa ensimmaista kertaan pitkaan aikaa kaksinumeroinen, 10,4 %. Laoskaan ei ole ollut siina mielessa poikkeus, etta kovin kauaa ei tarvitse paikallisten kanssa puhua ennen kuin ruoan tai bensiinin korkea hinta otetaan esille. Syyta taalla harva ymmartaa, mutta siita huolimatta lukiessaan uutisia liikenteen tukkivista traktori- tai kuorma-autokuskeista myotatuntoon sekoittuu lieva huvittuneisuus. Tosin samaan asiaan tormataan myos Euroopassa kuten VT:n mukaan toissapaivana Espanjassa. Euroopassa luulisi olevan paremmin ymmarrysta siita, etta se ei ole liikenneministeri tai hallitus joka paattaa oljyn hinnasta ja viimeistaan nyt bensatukiaisten aika on ohi.
Mielenkiintoisin artikkeli oli kuitenkin ehdottomasti Newsweekin reportaasi ja analyysi tehdysta tutkimuksesta, jossa vertaillaan suurvaltajohtajien globaalia suosiota ja luotettavuutta. Tutkimuksen mukaan suosituimmat hallitsijat loytyvat Kiinasta ja Venajalta (Putin). Pieni valikiusaus: tietaahan jokainen Kiinan (kommunistisen puolueen) paasihteerin nimen? No, se on Hu Jintao. Mielenkiintoiseksi tutkimuksen tekee se, etta autoritaaristen valtioiden johtajat pesivat demokraattisesti valitut kolleegansa. Samassa artikkelissa spekuloitiin myos silla, etta demokration suosio on yleisesti laskussa.
Muutos on ymmarrettavaa, silla seuraavat kolme asiaa ovat mahdoton yhdistelma: markkinatalous, toimiva demokratia ja globaalimuutos. Markkinataloudessa talouden realiteetit hallitsevat mediaa, joka muodostaa valintaperusteena olevat mielikuvat - ei aly. Jos kahdesta periaatteessa erittain hyvasta ja yhdesta valttamattomasta asiasta pitaisi muodostaa toimiva kokonaisuus pudottaisin pois demokratian. Mutta ehkapa ihminen on riittavan kekselias ja pystyy viela saamaan aikaiseksi toimivan demokratian nykyisen mielikuva- ja muutoksenpelkodemokratian sijaan. Yksi konkreettinen muutos voisi olla hallituskausien radikaali pidennys seka vallan keskittaminen nykyista paljon pienempiin kasiin. Taman seurauksena voisi tosin olla positiivisen mutoksen sijaan todellinen katastrofi. Kuulostaa aika toivottomalta, mutta pohdiskelu on kylla aivoriihen arvoinen - vai mita Lapa. Kiinnostuneet, tervetuloa elokuussa Tampereelle turinoimaan. Varatkaa riittavasti Hennesya mukaan.
Taman paivan ohjelmaan on kuulunut vierailu 20 km:n paassa Vientianesta sijaitsevaan Buddha parkiin. Se on valmistunut 50 vuotta sitten. Vaikuttava. Annan kuvien kertoa enemman kuin sanojeni.
Nyt menen syomaan Mekong-joen tarjoamaa kalaa. Tasta tulee toinen kalapaiva peratysten. Muuten olen syynyt paljon etukateiskaavailuja vahemman kalaa. Tahan luonnollinen selitys: etelaisemmissa kaupungeissa hyvaa kalaa oli yllattavan vaikea loytaa.
Mieli on edelleen kirkas ja ulkona hiostavan kuuma.
Loppukevennyksena, mita vastata 22v tytolle, joka kysyy vakavalla ilmeella: "Milta seksi tuntuu, onko se kivaa?" Vastaukselleni, "on, tarvitset vain hyvan partnerin", annan arvosanaksi korkeintaan tyydyttavan.
Pieti
Mopoilua, Thakaek
Kommentit