"Tämä on demokraattinen valtio", oli vastaus, kun AJ tinkasi meille taksia lentokentältä hotellille. Siihen taisi olla piilotettuna aika monta viestiä, vaikka taksikojun pitäjä ei sitä varmasti hallunnut. Epäilemättä tämä herra oli Erdoganin miehiä, niin kuin ilmeisesti kaikki, jotka haluavat olla turvallisin mielin työpaikkansa suhteen.
Politiikka ei onneksi onnistu karkoittamaan Istanbulin viehättävyyttä. Se on uniikki kaupunki Euroopan ja Aasian rajalla. Täällä voi aistia historian, liberalismin ja syvän uskonnollisuuden. Metromatka Istanbulin halki on kuin matka ihmisyyteen. Nationalismi nostaa päätään täälläkin, mutta se ei ole valitettavasti poikkeus. Sellaista aikakautta elämme. Se on vain hyväksyttävä.
Tulimme metrolla Osmanbeyhin ja sieltä jatkoimme taksilla tuttuun Besiktasin kaupunginosan Elma-pubiin, jossa päivittelin blogiani puolitoista vuotta sitten palattuani Afrikan kiertueelta.
Tarkoituksemme oli tehdä töitä ja katsoa Italian pelaamista Georgiaa vastaan, mutta pettymykseksemme netti on ihan yhtä huono kuin hotellillamme. Päätin testata nettiä ja ladata pari kuvaa blogiin. Siihen se näyttää riitävän, mutta streamia se ei vain pyöritä. Ei auta kuin tilata olut ja miettiä, mihin tästä jatkaisimme.
Besiktas on Istanbulin liberaalia aluetta, joka on täynnä kivoja ravintoloita ja tuoretta kalaa myyviä markkinoita. Burkhia täällä ei juuri näy, mutta kyllä niitäkin tulee vastaan. Nämä ovat Istanbulin yhdet kasvot. Rakastan tällaista monimuotoisuutta.
Taksimatkalla näimme toiset kasvot. Ajoimme Erdoganin toimiston ohi, joka sijaitsee Turkin maallistajan ja modernin Turkin perustajan Kemal Atatürkin museon vieressä. Atatürk katselee kaupunkiaan useissa patsaissa ja flagaateissa siellä sun täällä sulassa sovussa Erdoganin kanssa, vaikka Kemal tuskin pitäisi siitä tahdista, jolla maataan islamilaistetaan.
Politiikan ajatteleminen tai siitä kirjoittaminen ei anna oikeutta tälle upealle kaupungille. Se on vain mielentila, jonka valtaan joutuu valitettavan helposti, kun on lukenut Turkin tapahtumista. Se on vähän kuin terrorismi. Eihän sillä olisi mitään merkitystä käytännön elämiseen länsimaissa, mikäli emme antaisi sille niin paljon valtaa ajatuksissamme ja päivän puheenaiheissa. Mutta mielemme on heikko, enkä ole immuuni uutisille.
EM-kisojen jatkopelit heitetään käyntiin huomenna. Yritämme nyt löytää paikan, jossa voimme löytää toimivan netin, jotta voimme tehdä oman valmistautumisemme huomiseen. Joukkueen valmentajilla on nyt kovin paljon enemmän töitä ja unet vähissä. Valmistautumisemme AJ:n kanssa helpompaa. Ehdimme jopa nauttimaan kaupungista.
Toivottavasti tänne löytää myös mahdollisimman paljon suomalaisia kisaturisteja tukemaan Suomea uusiin urotekoihin. Parhaimmillaan Suomella on mahdollisuus vaikka mihin.
Hei, nyt netti alkoi toimimaan. Italia - Georgia, here we go. Työt kutsuvat!
Politiikka ei onneksi onnistu karkoittamaan Istanbulin viehättävyyttä. Se on uniikki kaupunki Euroopan ja Aasian rajalla. Täällä voi aistia historian, liberalismin ja syvän uskonnollisuuden. Metromatka Istanbulin halki on kuin matka ihmisyyteen. Nationalismi nostaa päätään täälläkin, mutta se ei ole valitettavasti poikkeus. Sellaista aikakautta elämme. Se on vain hyväksyttävä.
Tulimme metrolla Osmanbeyhin ja sieltä jatkoimme taksilla tuttuun Besiktasin kaupunginosan Elma-pubiin, jossa päivittelin blogiani puolitoista vuotta sitten palattuani Afrikan kiertueelta.
Tarkoituksemme oli tehdä töitä ja katsoa Italian pelaamista Georgiaa vastaan, mutta pettymykseksemme netti on ihan yhtä huono kuin hotellillamme. Päätin testata nettiä ja ladata pari kuvaa blogiin. Siihen se näyttää riitävän, mutta streamia se ei vain pyöritä. Ei auta kuin tilata olut ja miettiä, mihin tästä jatkaisimme.
Besiktas on Istanbulin liberaalia aluetta, joka on täynnä kivoja ravintoloita ja tuoretta kalaa myyviä markkinoita. Burkhia täällä ei juuri näy, mutta kyllä niitäkin tulee vastaan. Nämä ovat Istanbulin yhdet kasvot. Rakastan tällaista monimuotoisuutta.
Taksimatkalla näimme toiset kasvot. Ajoimme Erdoganin toimiston ohi, joka sijaitsee Turkin maallistajan ja modernin Turkin perustajan Kemal Atatürkin museon vieressä. Atatürk katselee kaupunkiaan useissa patsaissa ja flagaateissa siellä sun täällä sulassa sovussa Erdoganin kanssa, vaikka Kemal tuskin pitäisi siitä tahdista, jolla maataan islamilaistetaan.
Politiikan ajatteleminen tai siitä kirjoittaminen ei anna oikeutta tälle upealle kaupungille. Se on vain mielentila, jonka valtaan joutuu valitettavan helposti, kun on lukenut Turkin tapahtumista. Se on vähän kuin terrorismi. Eihän sillä olisi mitään merkitystä käytännön elämiseen länsimaissa, mikäli emme antaisi sille niin paljon valtaa ajatuksissamme ja päivän puheenaiheissa. Mutta mielemme on heikko, enkä ole immuuni uutisille.
EM-kisojen jatkopelit heitetään käyntiin huomenna. Yritämme nyt löytää paikan, jossa voimme löytää toimivan netin, jotta voimme tehdä oman valmistautumisemme huomiseen. Joukkueen valmentajilla on nyt kovin paljon enemmän töitä ja unet vähissä. Valmistautumisemme AJ:n kanssa helpompaa. Ehdimme jopa nauttimaan kaupungista.
Toivottavasti tänne löytää myös mahdollisimman paljon suomalaisia kisaturisteja tukemaan Suomea uusiin urotekoihin. Parhaimmillaan Suomella on mahdollisuus vaikka mihin.
Hei, nyt netti alkoi toimimaan. Italia - Georgia, here we go. Työt kutsuvat!
Kommentit