Aikaisessa kesäloman alkamisessa on jotain hyvääkin. Nyt on aikaa tarkkailla kesän tulemista. Kaivoimme Annan kanssa peruskartan esille ja yllätyimme positiivisesti. Kotimme lähistöltä löytyy luonnonsuojelualueita, joita en aikaisemmin googlettamalla löytänyt. Niistä lähin sijaitsee 800 metrin päästä kotioveltamme, Kuusanlammentien itäpuolelta.
Edellinen postaus Niivermäen luonnonsuojelualueesta löysi sen verran paljon katsojia, joten ajattelin lisätä vielä muutaman kuvan lähisuojelumetsästämme. Toivottavasti se innostaa muitakin tsekkaamaan lähialueen peruskarttoja, jotka löytyvät ilmaiseksi esimerkiksi Karttapaikasta.
Metsässä mielikuvitus lentää, eikä se aina vaadi edes pinnistelyä...
Viimeiset jäät odottavat sulamistaan.
Luonnonsuojelualueen vierestä löytyy erilaista talousmetsää. Nämä kuvat kertovat, miksi metsiä kannattaa suojella virkistyskäyttöön, vaikka suojelun taloudellinen hyöty ei olekaan niin suoraviivaista.
Kaikille ei ole vielä täysin auennut, mitä luonnonsuojelualue tarkoittaa. Mutta ei kai niin ole tarkoituskaan. Tympiihän tuollaisen romun näkeminen metsässä, mutta toisaalta nopeasti luonto ottaa omansa.
Kävimme taas tutuissa Jaalan Siikavan metsissä. Tällä kertaa jatkoimme linnoituksia vähän pidemmälle.
Pysähdyimme siellä ihailemaan luonnontaidetta.
Kalliolta on hienot näkyvät Vähä-Ruhmakselle sekä Myllyvuorelle. Myllyvuori lienee saanut nimensä sen takana olevasta purosta, jossa on joskus ollut toimiva pieni mylly.
Päätimme kävellä aukion yli kalliolle. Mittasuhteet hämäävät ja vierestä kallio näytti yllättävän massiivisilta, minkä on huomannut tämä mäntykin.
Sekä nämä kaksipistepirkot.
Kun ei ole kiire minnekään, ehtii näkemään yksityiskohtia.
Naavaa vai luppoa?
Nyt on aikaa pohtia tulevaa. Jotain suunnitelmia on mielessä ja konkreettisesti sovittukin. Kirjoittelen niistä ja ehkäpä menneen kauden herättämistä ajatuksista vielä lähiaikoina.
Kommentit