Tervetulodrinkit, kosteat pyyhkeet, kylpyläalueen esittely, laukkujen katoaminen huoneeseen ilman pyyntöä, pienet yksityiskohdat sisustuksessa, sellaista vähän turhamaistahan se on. Mutta mitäs sitä kieltämään, kyllä nyt kelpasi tuntea olevansa tärkeä.
Princesse Bora sijaitsee Sainte Marien eteläkärjessä. Ile Aux Nattesin lisäksi lentokenttä on majatalon lähellä. Saarelle tulee melkein joka päivä lento, vilkkaina päivinä kaksikin.
Otimme majoituksen puolihoidolla. Sain Annan jopa ottamaan kolmen päivän hoitopaketin, johon kuului hierontaa, kylpyä, kuorintaa, kynsien hoitoa ja mitä lie, enhän minä tuollaisista ymmärrä. Itsekin otin pari hierontaa. Kahden hierojan kokemus oli aika veikeää. Vähän siinä ujostutti, kun hieroivat nelin käsin paljaita pakaroita, mutta olivathan he ammattilaisia ja ammattimaisia. Ei kai tuollaisessa paikassa voi muuta kuvitellakaan.
Kaikkiaan paikka oli hieno. Yleiset alueet olivat siististi ja hyvällä maulla laitettu, ranta oli rauhallinen ja sieltä esteetön pääsy koralleille, sukelluskeskuksesta sai ilmaiseksi räpylät, maskin ja snorkkelin, myös kanootit ja pyörät sai ilmaiseksi käyttöön. Kolmen ruokalajin illallinen oli loistava. Ja palvelu kiitettävää. Jos olisin rikas, tuollaisesta voisi tulla tapa.
Ei meille mitään ylitsepääsemätöntä traumaa jäänyt Ile Aux Nattesistakaan. Yhtenä päivänä otimme kanootit alle ja sivakoimme naapurisaarelle snorklaamaan ja lounastamaan. Menomatka vastatuuleen oli vähän vaivalloinen, mutta tullessa oli kiva lasketella myötäiseen.
Vaikka mökkimme oli todella mukava, sen viemäröinnissä tai jossain oli häikkää. Aina silloin tällöin pääsi vessan hajua sisälle. Edellisestä paikasta viisastuneena valitimme siitä vienosti yhdelle managereista jo toisena päivänä. Seuraavan päivän aamupalalla hän tuli kysymään, onko ongelmaa vielä.
Vastattuamme myöntävästi hän ehdotti huoneen vaihtoa. Se sopi meille, vaikka emme saaneet selvää täysin, mitä huonetta hän tarjosi.
Tunnin päästä saimme huomata, että kyllä hän oli käyttänyt sanaa best. Saimme luksuspaikan parasta kolmen yön ajan. Ei voinut valittaa. Olihan minun tarkistettava huoneen listahinta: 440 euroa / yö. Eihän todelliset kulut hotellille ole lähellekään sitä, mutta nyt he saavat meistä varmuudella asiakkaat, jotka suosittelevat paikkaa muillekin. Siellä osataan asiakaspalvelu.
Vähän koitimme aktivoituakin. Parina päivänä teimme muutaman tunnin pyörälenkin. Päätie on kohtuullisessa kunnossa ja sitä on helppo pyöräillä. Ensimmäisellä pyöräreissulla lähdimme tavoittelemaan itärantaa ja tiet eivät olleet ihan yhtä hyviä.
Lounaspaikka löytyi ja ruoka oli yllättävän hyvää. Paikan lattia vaatii suhteellisen aktiivista hoitoa, ainakin jos haluaa pitää sen alkuperäisessä kuosissa.
Lounasta odotellessa katsoimme kalastajia rantavedessä. Aika usein, kuten tässäkin, kahluusyvyydellä kalastavat olivat naisia. Meri täyttyi kalastajista varsinkin iltahämärällä.
Edellisestä hiusten lyhennyksestä oli vierähtänyt pari kuukautta, sillä ugandalaisen parturin kanssa oli ollut hieman kielihaasteita ja tyyli oli silloin "hyvin lyhyt". Nyt Anna tuli viralliseksi valvojaksi, mutta ei tämäkään ihan putkeeen mennyt. Parturi jätti kyllä vähän enemmän hiuksia päälle, mutta raja on kauniisti sanoen jyrkkä. Pitänee mennä Suomessa vähän tasoittelemaan. Ei noista konkurssiin ole mennyt, sillä kahden parturikeikan yhteishinta oli alle kaksi euroa.
Sainte Marien hiljainen satama sijaitsee ainoan kaupungin kupeessa. Kiinalaiset ovat rakentaneet sinne uuden päällystetyn sillan.
Imeläksihän tämä postaus menee, mutta oli aika mukava katsella auringonlaskuja omalta takapihalta. Saimme majapaikalta mitä halusimme ja vähän enemmänkin.
Kommentit