Darjeeling

Darjeeling - paikan nimi on maistunut suussani varmasti 20 vuotta. Ja nyt en tarkoita teetä, vaikka ostimmekin Annan kanssa Siligurin teetukusta pari kiloa erilaisia paikallisia teelajikkeita aikomuksena lähettää ne Suomeen. Paikannimi Darjeeling kuuluu siihen samaan kastiin kuin Timbuktu, Alice Springs, Manaus ja Lhasa. Niiden näkeminen on joskus tuntunut lähes pakkomielteeltä. Vanhemmiten tosin ehdottomuus katoaa yhdessä idealismin kanssa.

Joka tapauksessa nyt kapuamme jeepillä yhdessä kahdeksan muun matkustajan kanssa ylöspäin vehreitä monin paikoin teeviljelmien peittämiä rinteitä kohti vajaata kahta kilometriä ja Darjeelingia. Maisemat ovat upeita. Vieressä kulkee maailman hienoimmaksi väitetty pienoisjunarata, joka on poikki maanvyörymän takia. Annan Tawangin jälkeinen vuoristotauti (altitude sickness) on jo menossa parempaan ja olen itse terve. Soittimestani kuuntelen Iggy Popin Passengeria. Eilen saimme salmiakkia (kiitos Lasse & Erja) ja sitä on vielä yli pussillinen jäljellä. Sain illalla päätökseen upeaa kerrontaa sisältäneen kirjan - täysin odottamattomasta tyylilajista. Onni on pieniä asioita. On helpompi nauttia niistä kuin tavoitella absoluuttista onnellisuutta. Tai sitten juuri se on absoluuttisen onnellisuuden tavoittelua - tiedostamatta.




Pieti