Olen kuullut kymmenien, jos en satojen matkaajien päivittelevän, miten joku paikka on muuttunut vuosien saatossa. Se on tuntunut turhalta itsekorostukselta, kuin toinen ilmoittaisi: hei, olen ollut täällä ennenkin. Se on myös muistuttanut päivittelijän ikääntymisestä. Em. seikat saattavat edelleen pitää paikkansa, mutta ainakin ymmärrän tuollaista päivittelyä eilisen jälkeen paljon paremmin. Jouduin toteamaan saman asian Pokharasta: sitä ei ollut tuntea samaksi paikaksi kuin vajaa 10 vuotta sitten.
Pokhara 2007
Pokhara on Kathmandun ohella toinen Nepalin turistikeskuksista. Käytännössä kaikki Annapurnan, yhden maailman tunnetuimman vaelluskohteen, trekkausmatkat alkavat sieltä. Sen myös huomaa. Järven rantaa reunustava turistialue on täynnä hotelleja, ravintoloita, Internet-paikkoja, matkatoimistoja, vaellustarvikekauppoja, ylipäätänsä kaikkea, mitä turisti voi tarvita. Muutos on ollut hätkähdyttävä. Mutta en kuitenkaan liity siihen valittajien kerhoon, jotka sanovat juuri sen ja sen paikan menneen pilalle. Pokharalla tuntui olevan sama leppoisa luonteensa kuin viimeksi, mitä nyt moninkertainen määrä turisteja. Mutta myös moninkertainen määrä paikkoja, missä olla. Kilpailu pitää huolen tarjonnasta. Sieltä mekin löysimme itsemme.
Pokhara 2007
Pääasian eli trekin järjestäminen on äärimmäisen helppoa. Periaatteessa se kannattaisi järjestää vasta Pokharasta, mutta päädyimme hoitamaan asian Kathmandussa, koska saimme suosituksen hyvästä toimistosta. Hinnat ovat mitä luultavimmin täysin vakiot (toki vedättäjiä löytyy), toimiston palvelu ja luotettavuus ratkaisee. Tärkeintä on, minkälaisen oppaan löytää.
Pokhara 2013
Käytännössä trekkaajalla on kolme eri vaihtoehtoa vaellukselle Annapurnan alueelle:
1. Ostaa hyvän reittikartaston, hoitaa tarvittavat luvat Pokharasta, pakata rinkka täyteen, hypätä taksiin tai bussiin, matkata Nayapuliin 40 km:n päähän Pokharasta ja tehdä trekki omatoimisesti. Tämä on kelpovaihtoehto varsinkin low seasonin aikaan ja mikäli oma aikataulu on joustava, sillä reitit ovat selkeitä, reitin varret täynnä yksinkertaisia majataloja (niiden määrä on hätkähdyttävästi lisääntynyt viime kerrasta, yllätys, yllätys). Silloin voi viipyä mukavissa paikoissa pidempäänkin. Majatalot ovat edullisia ja niistä löytyy vakiomenun mukaista ruokaa pitäen sisällään mm. nuudeleita, keittoja, pastaa, pizzaa sekä kaikkia mahdollisia virvoitusjuomia. Vesi on ilmaista, mikäli täyttää pullonsa yleisistä vesilähteistä ja käyttää vedenpuhdistustabletteja. Tämä on yleinen käytäntö, joka vähentää muovijätteen määrää. Mitä ylemmäksi mennään, sitä kalliimpaa kaikki on, koska tavarat joudutaan kantamaan jalkaisin.
2. Marssia matkatoimistoon ja palkata sieltä opas sekä pyytää toimistoa järjestämään tarvittavat luvat (ja kyydit). Matkatoimistot ottavat työstä muutamia kymmeniä dollareita ja opas maksaa 20 usd/päivä. Kulut luvista ja kyydeistä tulevat luonnollisesti päälle.
3. Ottaa vielä 2-vaihtoehdon päälle kantajan, joka maksaa 15 usd/päivä. Raha menee kokonaisuudessaan oppaalle ja kantajalle, sillä majoitus ja ruoka teemajoissa on heille käytännössä ilmaista.
Me päädyimme tuohon viimeiseen. Sovimme matkatoimiton varaavan meille bussit ja hotellit sekä hoitavan kaiken paperityön, siis todellinen avaimet käteen -trekki. Olemme alunperin sopineet 10 päivän trekistä sisältäen kaksi yötä Pokharassa. Halutessamme voimme lisätä vaelluspäiviä maksamalla oppaalle ja kantajalle lisäpäivästä. Nyt ensimmäinen vaelluspäivä on takana ja kaikki on ainakin toistaiseksi hoidettu juuri, kuten on sovittu. Kirjoittelemme trekkikokemuksiamme toisessa blogissa.
Pokhara 2013
Pieti
Pokhara 2007
Pokhara on Kathmandun ohella toinen Nepalin turistikeskuksista. Käytännössä kaikki Annapurnan, yhden maailman tunnetuimman vaelluskohteen, trekkausmatkat alkavat sieltä. Sen myös huomaa. Järven rantaa reunustava turistialue on täynnä hotelleja, ravintoloita, Internet-paikkoja, matkatoimistoja, vaellustarvikekauppoja, ylipäätänsä kaikkea, mitä turisti voi tarvita. Muutos on ollut hätkähdyttävä. Mutta en kuitenkaan liity siihen valittajien kerhoon, jotka sanovat juuri sen ja sen paikan menneen pilalle. Pokharalla tuntui olevan sama leppoisa luonteensa kuin viimeksi, mitä nyt moninkertainen määrä turisteja. Mutta myös moninkertainen määrä paikkoja, missä olla. Kilpailu pitää huolen tarjonnasta. Sieltä mekin löysimme itsemme.
Pokhara 2007
Pääasian eli trekin järjestäminen on äärimmäisen helppoa. Periaatteessa se kannattaisi järjestää vasta Pokharasta, mutta päädyimme hoitamaan asian Kathmandussa, koska saimme suosituksen hyvästä toimistosta. Hinnat ovat mitä luultavimmin täysin vakiot (toki vedättäjiä löytyy), toimiston palvelu ja luotettavuus ratkaisee. Tärkeintä on, minkälaisen oppaan löytää.
Pokhara 2013
Käytännössä trekkaajalla on kolme eri vaihtoehtoa vaellukselle Annapurnan alueelle:
1. Ostaa hyvän reittikartaston, hoitaa tarvittavat luvat Pokharasta, pakata rinkka täyteen, hypätä taksiin tai bussiin, matkata Nayapuliin 40 km:n päähän Pokharasta ja tehdä trekki omatoimisesti. Tämä on kelpovaihtoehto varsinkin low seasonin aikaan ja mikäli oma aikataulu on joustava, sillä reitit ovat selkeitä, reitin varret täynnä yksinkertaisia majataloja (niiden määrä on hätkähdyttävästi lisääntynyt viime kerrasta, yllätys, yllätys). Silloin voi viipyä mukavissa paikoissa pidempäänkin. Majatalot ovat edullisia ja niistä löytyy vakiomenun mukaista ruokaa pitäen sisällään mm. nuudeleita, keittoja, pastaa, pizzaa sekä kaikkia mahdollisia virvoitusjuomia. Vesi on ilmaista, mikäli täyttää pullonsa yleisistä vesilähteistä ja käyttää vedenpuhdistustabletteja. Tämä on yleinen käytäntö, joka vähentää muovijätteen määrää. Mitä ylemmäksi mennään, sitä kalliimpaa kaikki on, koska tavarat joudutaan kantamaan jalkaisin.
2. Marssia matkatoimistoon ja palkata sieltä opas sekä pyytää toimistoa järjestämään tarvittavat luvat (ja kyydit). Matkatoimistot ottavat työstä muutamia kymmeniä dollareita ja opas maksaa 20 usd/päivä. Kulut luvista ja kyydeistä tulevat luonnollisesti päälle.
3. Ottaa vielä 2-vaihtoehdon päälle kantajan, joka maksaa 15 usd/päivä. Raha menee kokonaisuudessaan oppaalle ja kantajalle, sillä majoitus ja ruoka teemajoissa on heille käytännössä ilmaista.
Me päädyimme tuohon viimeiseen. Sovimme matkatoimiton varaavan meille bussit ja hotellit sekä hoitavan kaiken paperityön, siis todellinen avaimet käteen -trekki. Olemme alunperin sopineet 10 päivän trekistä sisältäen kaksi yötä Pokharassa. Halutessamme voimme lisätä vaelluspäiviä maksamalla oppaalle ja kantajalle lisäpäivästä. Nyt ensimmäinen vaelluspäivä on takana ja kaikki on ainakin toistaiseksi hoidettu juuri, kuten on sovittu. Kirjoittelemme trekkikokemuksiamme toisessa blogissa.
Pokhara 2013
Pieti
Kommentit