Istun bussissa ja valmistaudun viiden kuukauden reissuun. Anna lyhentää vieressä housujani. Aika etuoikeutettua, mutta siitä on turha kantaa huonoa omaatuntoa. Viime hetken työt on hoidettu. Eilen vielä keltakuumerokote käsivarteen, viimeiset viestit eteenpäin, laskut maksuun...
Nyt aika on pysähtynyt ja on mahdollista miettiä. Aika, sitä matkalla tulee olemaan riittämiin. Oma aika on ehkä matkustamisen suurinta luksusta, varsinkin inspiroivassa ympäristössä.
Ajatukset lähtevät helposti harhailemaan viimeisen vuoden tapahtumiin. Maailma muuttuu ja Suomi sen mukana. Muutos herättää aina pelkoa.
Pelot syntyvät tarinoista, ei faktoista. Siksi pelkoja ei myöskään poisteta faktoilla, vaan positiivisilla tarinoilla. Ei hyödytä kertoa, että todennäköisyys joutua kohtaamaan länsimaissa terrori-isku on niin pieni, että sitä on lähes mahdoton määritellä. Todennäköisyyttä ei myöskään kannata verrata todellisiin reaalimaailman uhkiin. Pelko on tunne, joka ei synny rationaalisen ajattelun tuloksena.
On vaikea konkreettisesti ymmärtää, miksi rajan sulkeminen saattaa HEIKENTÄÄ turvallisuuttamme. Primitiivireaktiota vastaan on vaikea taistella järjen keinoin.
Mikään muutos ei ole musta-valkoista. Se sisältää aina positiivisia ja negatiivisia asioita, joista voi molemmista löytää omat tarinansa. Lopputuleman näemme joskus vuosikymmenten päästä. Silloin tiedämme faktat. Faktat eivät kuitenkaan ohjaa kehitystä, vaan tarinat. Tarinoiden varjopuoli on se, että negatiivisillä tarinoilla on usein tapana levitä herkemmin.
Maahamme on muuttanut paljon ihmisiä. Ihmiset joutuvat viettämään viikkoja ja kuukausia toimettomana. Se synnyttää rikollisuutta. Kansallisuudesta, kulttuurista tai uskonnosta riippumatta toimettomuus turhauttaa. Turhautuneisuus saa tekemään asioita, joita ei muuten tekisi. Se on fakta. Rikollisuus synnyttää mahdollisuuden löytää negatiivisia tarinoita. Tarinat toimettomuudesta selviämisestä ja niiden jakaminen on sille vastalääkettä.
Tässä on myös mahdollisuus konkretiaan. Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus auttaa toimetonta ihmistä löytämään tekemistä. Jokainen voi tehdä sen omalla tavallaan. Urheiluihmiselle se on helppoa. Turvapaikanhakijan kohtaaminen voi myös lievittää maahanmuuttoon negatiivisesti suhtautuvan pelkoa. Se lisää ymmärrystä siitä, mikä maahanmuutosta tekee uhkaavan tai miksi se onkin mahdollisuus. Ja ymmärrystä siitä, että negatiiviset tarinat ja niiden jakajat siirtävät mahdollisuutta uhkaksi.
On helppo löytää faktoja maahanmuuton taloudellista kuluista. Sen takaa löytyy tarinoita. On aitoja esimerkkejä väärinkäytöksistä ja varkauksista. Sitä vastaan taistellaan maahanmuuttotarinoilla yrittäjyydestä tai hyvistä työntekijöistä. Fakta on se, että pakolaisuuden loppulaskua ei voi ennustaa kukaan. Olen taipuvainen uskomaan, että pakolaisuuden synnyttämä maahanmuutto on meille taloudellisesti voimavara ja nyt siihen laitetut sadat miljoonat, jopa miljardi kannattava investointi. Se on tarina, johon haluan uskoa. Se joka kertoo asiasta varmaa tietoa, joko huijaa tai on tietämätön omasta tietämättömyydestään. Pelkistettynä kyse on painotetusta vedonlyönnistä.
Työperäinen maahanmuutto on asia erikseen. Se on meille kannattavaa. Se on fakta, jonka voi todistaa.
Negatiivisena tarinana kerrotaan sitä, että Suomeen asti pääsevät vain kyvykkäämmät tai rikkaimmat. Ei vaadi hirveästi mielikuvitusta kääntä tarina toisin päin. Jos on päässyt Suomeen ja selvinnyt viikkojen tai kuukausien matkahelvetistä, lienee myös aika kyvykäs ja neuvokas toimimaan yrittäjänä ja työllistämään ihmisiä. Mikäli olet onnistunut rikastumaan lähtömaassa, on silloin suurempi todennäköisyys onnistua se tekemään täälläkin. Tuskin kyvykäs ihminen on kovin motivoitunut tekemään rahaa tukien väärinkäytöksillä – tai ainakin vaikea on kuvitella sellaisen ihmisen kiinnostuvan meidän sosiaalihiluista maistettuaan oikeaa rikkautta. Ahneus on positiivinen ominaisuus, jos sitä oikein ruokitaan.
Ihmisillä, joilla on pelkoja, on varmasti aito huoli maastamme. Mellakomalla tai kapinoimalla on paras todennäköisyys saada pelot realisoitumaan. Tarvitsemme positiivisia tekoja. Myös maahanmuuttovastaiset ihmiset luulisi olevan helppo motivoida tekemään tekoja, kun ymmärtää mihin se johtaa. Tuskin kukaan vihaa toista uskonnon tai ulkonäön takia. Se on pelko, joka aiheuttaa vihateot.
Mieti siis mitä itse voit tehdä. Urheilualan ihmisille tuon pitäisi olla helppoa.
1. Onko harjoitus- tai harrasteryhmässä tilaa? Selvitä voisiko joku turvapaikan hakija liittyä ryhmääsi.
2. Tarvitsetteko ohjaajia tai valmentajia seuraasi? Selvitä löytyykö turvapaikan hakijoiden joukosta joku, joka voisi auttaa seurassanne.
3. Jos olet töissä tai luottamushenkilönä lajiliitossa, voisiko sääntöjä rukata siten, että ammattilaissarjoihin osallistuminen onnistuu pakolaiselta.
4. Jaa positiivisia tarinoita. Tässä on yksi sellainen http://www.hs.fi/urheilu/a1447745332884
5. Pidä faktat faktoina. Oikaise virheellisiä tarinoita tai älä ainakaan jaa niitä. Kuitenkin, älä provosoidu. Provosoitumalla vain provosoit lisää. Kun jaat tietoa, mieti miltä se näyttäisi sellaisen ihmisen silmään, joka ei tiedä faktoja, uskoo provokaatiohin, eikä vaivaudu selvittämään asioita. Sellaisen ihmisen mielipiteeseen on yllättävän vaikea vaikuttaa, paitsi tarinoilla.
6. Työllistä tai auta maahanmuuttaja työllistämään toisia. Tämä voi olla haastavaa, mutta varmuudella erittäin merkitsevää.
7. Jaa (tätä) tarinaa ja kannusta ihmisiä tekemään oma hyvä tekonsa.
8. Auta toista auttamaan. Tutustu tähän nettisivuun ja mieti, voisitko osallistua. Olen luvannut toimia yhteyshenkilönä urheiluseuroille.
Kun jokainen tekee jotain, tulos on varmuudella parempi kuin ilman tekoja. Toisten tekojen kritisointi ei auta. Yritä vain tehdä oma osasi mahdollisimman hyvin.
Nyt aika on pysähtynyt ja on mahdollista miettiä. Aika, sitä matkalla tulee olemaan riittämiin. Oma aika on ehkä matkustamisen suurinta luksusta, varsinkin inspiroivassa ympäristössä.
Ajatukset lähtevät helposti harhailemaan viimeisen vuoden tapahtumiin. Maailma muuttuu ja Suomi sen mukana. Muutos herättää aina pelkoa.
Pelot syntyvät tarinoista, ei faktoista. Siksi pelkoja ei myöskään poisteta faktoilla, vaan positiivisilla tarinoilla. Ei hyödytä kertoa, että todennäköisyys joutua kohtaamaan länsimaissa terrori-isku on niin pieni, että sitä on lähes mahdoton määritellä. Todennäköisyyttä ei myöskään kannata verrata todellisiin reaalimaailman uhkiin. Pelko on tunne, joka ei synny rationaalisen ajattelun tuloksena.
On vaikea konkreettisesti ymmärtää, miksi rajan sulkeminen saattaa HEIKENTÄÄ turvallisuuttamme. Primitiivireaktiota vastaan on vaikea taistella järjen keinoin.
Mikään muutos ei ole musta-valkoista. Se sisältää aina positiivisia ja negatiivisia asioita, joista voi molemmista löytää omat tarinansa. Lopputuleman näemme joskus vuosikymmenten päästä. Silloin tiedämme faktat. Faktat eivät kuitenkaan ohjaa kehitystä, vaan tarinat. Tarinoiden varjopuoli on se, että negatiivisillä tarinoilla on usein tapana levitä herkemmin.
Maahamme on muuttanut paljon ihmisiä. Ihmiset joutuvat viettämään viikkoja ja kuukausia toimettomana. Se synnyttää rikollisuutta. Kansallisuudesta, kulttuurista tai uskonnosta riippumatta toimettomuus turhauttaa. Turhautuneisuus saa tekemään asioita, joita ei muuten tekisi. Se on fakta. Rikollisuus synnyttää mahdollisuuden löytää negatiivisia tarinoita. Tarinat toimettomuudesta selviämisestä ja niiden jakaminen on sille vastalääkettä.
Tässä on myös mahdollisuus konkretiaan. Jokaisella ihmisellä on mahdollisuus auttaa toimetonta ihmistä löytämään tekemistä. Jokainen voi tehdä sen omalla tavallaan. Urheiluihmiselle se on helppoa. Turvapaikanhakijan kohtaaminen voi myös lievittää maahanmuuttoon negatiivisesti suhtautuvan pelkoa. Se lisää ymmärrystä siitä, mikä maahanmuutosta tekee uhkaavan tai miksi se onkin mahdollisuus. Ja ymmärrystä siitä, että negatiiviset tarinat ja niiden jakajat siirtävät mahdollisuutta uhkaksi.
On helppo löytää faktoja maahanmuuton taloudellista kuluista. Sen takaa löytyy tarinoita. On aitoja esimerkkejä väärinkäytöksistä ja varkauksista. Sitä vastaan taistellaan maahanmuuttotarinoilla yrittäjyydestä tai hyvistä työntekijöistä. Fakta on se, että pakolaisuuden loppulaskua ei voi ennustaa kukaan. Olen taipuvainen uskomaan, että pakolaisuuden synnyttämä maahanmuutto on meille taloudellisesti voimavara ja nyt siihen laitetut sadat miljoonat, jopa miljardi kannattava investointi. Se on tarina, johon haluan uskoa. Se joka kertoo asiasta varmaa tietoa, joko huijaa tai on tietämätön omasta tietämättömyydestään. Pelkistettynä kyse on painotetusta vedonlyönnistä.
Työperäinen maahanmuutto on asia erikseen. Se on meille kannattavaa. Se on fakta, jonka voi todistaa.
Negatiivisena tarinana kerrotaan sitä, että Suomeen asti pääsevät vain kyvykkäämmät tai rikkaimmat. Ei vaadi hirveästi mielikuvitusta kääntä tarina toisin päin. Jos on päässyt Suomeen ja selvinnyt viikkojen tai kuukausien matkahelvetistä, lienee myös aika kyvykäs ja neuvokas toimimaan yrittäjänä ja työllistämään ihmisiä. Mikäli olet onnistunut rikastumaan lähtömaassa, on silloin suurempi todennäköisyys onnistua se tekemään täälläkin. Tuskin kyvykäs ihminen on kovin motivoitunut tekemään rahaa tukien väärinkäytöksillä – tai ainakin vaikea on kuvitella sellaisen ihmisen kiinnostuvan meidän sosiaalihiluista maistettuaan oikeaa rikkautta. Ahneus on positiivinen ominaisuus, jos sitä oikein ruokitaan.
Ihmisillä, joilla on pelkoja, on varmasti aito huoli maastamme. Mellakomalla tai kapinoimalla on paras todennäköisyys saada pelot realisoitumaan. Tarvitsemme positiivisia tekoja. Myös maahanmuuttovastaiset ihmiset luulisi olevan helppo motivoida tekemään tekoja, kun ymmärtää mihin se johtaa. Tuskin kukaan vihaa toista uskonnon tai ulkonäön takia. Se on pelko, joka aiheuttaa vihateot.
Mieti siis mitä itse voit tehdä. Urheilualan ihmisille tuon pitäisi olla helppoa.
1. Onko harjoitus- tai harrasteryhmässä tilaa? Selvitä voisiko joku turvapaikan hakija liittyä ryhmääsi.
2. Tarvitsetteko ohjaajia tai valmentajia seuraasi? Selvitä löytyykö turvapaikan hakijoiden joukosta joku, joka voisi auttaa seurassanne.
3. Jos olet töissä tai luottamushenkilönä lajiliitossa, voisiko sääntöjä rukata siten, että ammattilaissarjoihin osallistuminen onnistuu pakolaiselta.
4. Jaa positiivisia tarinoita. Tässä on yksi sellainen http://www.hs.fi/urheilu/a1447745332884
5. Pidä faktat faktoina. Oikaise virheellisiä tarinoita tai älä ainakaan jaa niitä. Kuitenkin, älä provosoidu. Provosoitumalla vain provosoit lisää. Kun jaat tietoa, mieti miltä se näyttäisi sellaisen ihmisen silmään, joka ei tiedä faktoja, uskoo provokaatiohin, eikä vaivaudu selvittämään asioita. Sellaisen ihmisen mielipiteeseen on yllättävän vaikea vaikuttaa, paitsi tarinoilla.
6. Työllistä tai auta maahanmuuttaja työllistämään toisia. Tämä voi olla haastavaa, mutta varmuudella erittäin merkitsevää.
7. Jaa (tätä) tarinaa ja kannusta ihmisiä tekemään oma hyvä tekonsa.
8. Auta toista auttamaan. Tutustu tähän nettisivuun ja mieti, voisitko osallistua. Olen luvannut toimia yhteyshenkilönä urheiluseuroille.
Kun jokainen tekee jotain, tulos on varmuudella parempi kuin ilman tekoja. Toisten tekojen kritisointi ei auta. Yritä vain tehdä oma osasi mahdollisimman hyvin.
Kommentit