Wayanad - Varnam homestay

Olemme vieläkin Wayanadissa, nyt viidettä päivää. Siirsimme lähtöämme Mysoreen päivällä eteenpäin, sillä etukäteen varaamamme homestay ylitti kaikki odotuksemme. Paikka sijaitsee 12 km lähimmästä Mananthavadin kaupungista, käytännössä keskellä metsää tai paremminkin viljelmiä. Meillä on täällä täysi ylläpito. Aamupalan lisäksi meille tarjotaan lukuisista ruokalajeista koostuvat lounas sekä päivällinen. Mikä parasta, valtaosa ruoasta tulee ympäröiviltä neljän hehtaarin viljelmiltä. Pippuri, chili, curry, kookos, jack fruit, banaani, cashewpähkinä, ananas, kaneli, kahvi, guava sekä lukuisat muut yrtit ja hedelmät, joita en nyt muista tai tunnista tulevat ruokapöytään suoraan omalta tilalta. Ruoka on sanalla kuvaten herkullista.








Tilalla on kuusi erinomaisen siistiä ja viihtyisää vierashuonetta. Huippuystävälliset ja miellyttävät isännät ovat täyttäneet pienimmätkin toiveemme. Heidän koiransa Bruno on pitänyt meille kävelyretkillä seuraa ja ohjasipa tämä meidät tänä aamuna takaisin, kun olimme Annan kanssa hukanneet aamukävelyllä täysin suuntavaistomme. Mitä muuta sitä osaisi pyytää? Koko lysti maksaa vain reilu 30 euroa vuorokaudelta. Jatkossa voi olla turha odottaa yhtä halpaa hintaa, sillä lonely planetin tekijät vierailivat tilalla kolmisen kuukautta sitten ja lupasivat paikan kehujen kera seuraavaan painokseen. Ei ihme, että jopa jo ensi vuodelle löytyy kahden kk:n varauksia.

Olemme ottaneet kevyesti, ja vaikka olemmekin useamman luonnonpuiston välissä, emme ole varsinaisesti vierailleet yhdessäkään. Mutta ilman villieläinten havainnointia emme ole jääneet. Yhtenä iltapäivänä isäntämme varasivat meille vastaanoton tribal doctorille. Matka kulki luonnonpuiston poikki. Olimme onnekkaita, sillä pääsimme näkemään villin aasiannorsun maiskuttamassa bamburuokoa ja vieläpä kahteen otteeseen. Aasiannorsu on hyvin uhanalainen, sillä sitä uhkaa syöksyhammasmetsästyksen lisäksi luonnollisten elinalueiden tuhoutuminen. Tällä hetkellä jäljellä on arviolta 38-49 000 villinorsua sekä vangittuna/kesytettyinä n. 15 000 yksilöä. Aasiannorsu on kolmesta norsulajista harvinaisin, sillä kookkaampia afrikannorsuja arvioidaan olevan jäljellä puolimiljoonaa yksilöä.







Tohtorikäynti oli mielenkiintoinen kokemus. Vastaanotto sijaitsi pienen lautahökkelin alla ja vastaanotto sekä "apteekki" olivat erotettu toisistaan likaisilla verhoilla. Paikalla vallitsi todellinen kaaos, sillä lääkäri otti päivän aikana vastaan peräti 150 potilasta istuen vaatimattomasti muovituolilla samassa asennossa jalat koukussa. Maksu suoritettiin omantunnon mukaan peltipurkkiin. Isäntämme oli ohjeistanut meitä antamaan 200 rupiaa. Kaaos johtui kahdesta asiasta: 1. Lääkäri on todella tunnettu kyvyistään parantaa erilaisia sairauksia mm. syöpää ja diabetesta luonnonyrteillään ja hänen luokseen tullaan ympäri Intiaa aina ulkomaita myöden. 2. Jonotus noudatti jo aiemmalta matka-ajalta tuttua raivostuttavaa intialaista tapaa: kaikki yrittivät tunkea lähemmäksi, kurkkivat vuorollaan verhojen taakse ja käyttivät härskisti kyynerpäitään. Meidän vastaanotto olisi jäänyt tekemättä, ellei isäntiemme meille palkkaama kuski olisi pitänyt puoliamme. Nyt saimme sitten molemmat kahta eri öljyä ohjeineen, Anna selkävaivoihin ja minä ihottumaan. Nähtäväksi jää, miten ne auttavat.

Kuuntelemme viimeistä yötä luonnonääniä Keralassa. Huomenaamulla otamme bussin Mysoreen. Matkaa pitäisi olla vain kolmisen tuntia. Sieltä olemme varanneet myös nettiarvosteluissa kehutun homestayn. Tämä majoitusmuoto tuntuu ainakin tällä hetkellä paljon hotellia houkuttelevammalta. Taidan vielä ottaa taskulampun ja käydä hetken kuuntelemassa luontoa ja ihailemassa upeaa tähtitaivasta.

Pieti