Reitti kulki asutuksen ja viljelyksien lomassa. Kaupungin jäätyä taakse valtaosa ihmisistä liikkui jalkaisin, monet paljain jaloin. Hiekkapölyyn on tällä reissulla jo ehtinyt tottua.
Britannia on jättänyt jälkensä tervehtimiskulttuuriin. Perinteisen heloun sijaan lapset toistelevat "hau aa juuta", eikä muuta. Vain muutama "giv mii mai mani" tuo vaihtelua. Vanhemmat ihmiset ovat kohteliaita ja hymyilevät ujosti tervehtiessään.
On banaaniaika banaanialueella (en tiedä, onko se ympäri vuoden). Banaanipuut (?) varjostavat tietä ison osan matkaa.
Perheensä kanssa banaanilastia kuljettanyt poika kertoi, että he menevät myymään banaaneja saadakseen koulumaksut katettua. Kouluvuosi maksaa miljoonan eli vajaa kolmesataa euroa. Tuo oli uskottavaa, sillä olen kuullut samansuuntaisen luvun englantilaiselta opettajalta. En tiedä, teinkö oikein vai väärin, mutta päätin sponsoroida yhden koulupäivän. Lähinnä se oli symbolinen ele kertomaan, että koulutus kannattaa.
Hikisen kävelyn jälkeen pääsin kraaterin reunalle. Kuvat eivät anna oikeutta paikan kauneudelle. Vastapäätä kohoaa upea Kyaninga Lodge.
Kiersin kraaterin reunaa pitkin kohti lodgea aina välillä pysähtyen ihailemaan maisemia.
Hetken polku kulki isoja sembramäntyjä muistuttavien puiden muodostamassa käytävässä.
On low season ja hotellin kuudesta huoneesta vain kaksi olivat varattuja. Manageri pyysi työntekijää esittelemään minulle huoneen. Parvekkeelta on kiva näkymä...
Myöskään yleisissä tiloissa ei ole valittamista.
Tilaamani porkkanakakku oli vielä uunissa. Onneksi, sillä odottaessani päätin mennä katsomaan, mitä paikan forest walkilla tarkoitettiin. Jyrkät portaat veivät rantaan. Sademetsään oli raivattu polku, joka ajoittain rajoittui kraaterin reunan kallioon.
Tyydyin puolentunnin kävelyyn, vaikka polkua pitkin olisi päässyt järven ympäri. Rannassa oli laituri, jota ei voinut vastustaa. Järvi on todella syvä ja kirkas. Aika kiva yksityisjärvi, etten sanoisi.
Palasin takaisin lodgelle syömään tuoretta kakkua. En tiedä olinko vain sokaistunut paikasta, mutta tuon parempaa kakkua en ole reissulla vielä saanut.
En voinut olla kysymättä huoneen hintoja. Yhdelle hengelle täysi ylläpito olisi maksanut 260 dollaria. Kahden hengen majoituksen hinta oli 340 usd / yö. Paikka huomioiden hinta kuulosti jopa ihan kohtuulliselta.
Kontrasti kraaterin toisella puolella maata viljeleviin kyläläisiin on hurja. Yksi yö vastaa luultavasti puolen vuoden tienestiä. Elämme vastakohtien maailmassa. Onneksi rahalla ei saa kaikkea. On mahdotonta sanoa, kummalla puolen kraateria ihmiset ovat onnellisempia.
Kaupunkiin lähdin toista merkittyä polkua, tällä kertaa kraaterin päällä. Sieltä oli kiva näkymä paitsi järvelle, mutta myös koko viljeltyyn laaksoon.
Jos etsit häämatkakohdetta, tässä on loistava vinkki. Ja ei, tätä kirjoitusta ei ole kukaan sponsoroinut.
Huomenna lähden kohti Kibalen sademetsää. Olen varannut majoituksen, jonka kuvauksessa sanotaan:
The Skye Tree House is located deep inside the forest, a 15 minute walk away from the main lodge reception area. Remote and secluded, the single room log cabin is elevated on high wooden poles at forest canopy level and accessed via a series of stairs. Cabin amenities include one single size bunk bed/double (i.e. the cabin can thus accommodate a maximum of two persons on separate beds), Electricity , the tree house is self-contained , beautiful views of the elephant meadow below and amazing nights interspersed with animal sounds and bird calls of the African night.
For safety reasons, guests have to be escorted to the cabin before dusk (6 pm, early dinner can be organized at the lodge before) and collected in the morning. NB: because the forest is inhabited by wild animals, please always request for one of our staff to accompany you to and from the cabin regardless of time of day.
Kuulostaa hyvältä, mutta huomenna se selviää. Vaikka majoitus menisi vähän pieleen, se ei ole niin vaarallista. Pääasia on, että pääsen mäkemään simpansseja. Olen varannut chimpanzee habituation experiencen, mikä tarkoittaa koko päivän viettämistä sademetsässä simpansseja tarkkaillen tutkijoiden seurassa. Se alkaa puoliseitsemältä eli auringonnoususta ja jatkuu hämärään. Hinta on suolainen 220 dollaria, mutta köyhänäkin voi sanoa tuollaisesta kokemuksesta: ei haittaa.
Oli miellyttävät neljä päivää Fort Portalissa. Erityisen mukavaksi sen teki mahtava guesthouse Rwenzori View. Sen kolmen ruokalajin illallisten, mukavien vieraiden ja loistavan omaperäisen omistavan lisäksi mieleen jäivät mm. kaksi paikan koiraa, jotka joka ikinen ilta tulivat makaamaan viltilleni aloittaessani joogan. Sitä kesti aina kymmenkunta minuuttia, kunnes isompi koira hätisti toisenkin pois.
Koirat palasivat taas takaisin, kun aloitin meditoinnin. Mutta silloin vain makaamaan rauhassa viereeni. Turhaan ei puhuta eläinten aisteista.
Kommentit