Olemme varanneet joulukuulta majoituksen kahdeksi viikoksi Wasini Islandilta Blue Monkey Cottagesta. Se on ihan Kisite Mpungutin meriluonnonpuiston kupeesta Intian Valtamerellä. Snorklausvälineet on kaivettu esiin varastosta. Siellä ei tarvinne kuin niitä ja kasan kirjoja.
Kuva: Sustainable Poverty Alleviation from Coastal Ecosystem Services/
Wasini on kivenheiton päässä Tansanian rajalta. Rajalta on toinen hieman vahvempi kivenheitto Tangan kaupunkiin, josta pääsee bussilla Arushaan, Tansanian safaripääkaupunkiin. Arushasta alkaa kahdeksan päivän all inclusive safarin kahdelle hengelle.
Safari on valmiiksi räätälöity paketti, joka sisältää kaikki Avara luonto -sarjasta tutut Pohjois-Tansanian kohteet. Ensin ajattelin, minkä tahansa kohteen kelpaavan, mutta enemmän asiaan perehdyin, sitä enemmän vakuutuin juuri Serengetin ja Ngorongoron sekä myös Tarangiren ja Manyaran olevan pakollisia kohteita.
Safarin buukkaaminen oli oma lukunsa. Tarjoajia on useita satoja. Ensin ajattelin suomalaista Simba Travelsia, mutta lupaavan alkuyhteydenoton jälkeen sieltä loppui kiinnostus. Sitten ei auttanut kuin sukeltaa nettiarvioiden, mahdollisten huijausarvioiden ja erilaisten majoitusvaihtoehtojen maailmaan. Kun joku tuntui jo tosi hyvältä, eiköhän jostain tullut vastaan voimakas varoitus juuri siitä toimistosta. Lopulta päädyimme Good Earth Toursiin. Safari on aika iso satsaus. Luotetaan, että rahoille tulee vastinetta ja valmistaudutaan pieniin vastoinkäymisiin.
Safarin jälkeen lennämme Arushasta Zanzbarille, jossa majoitumme kolmessa kohteessa eri puolella saarta. Aika haastavaa oli löytää jouluksi kohtuuhintaista majoitusta. Palapelin ratkaisi AirBnB, jonka asiakkaaksi ensimmäistä kertaa ryhdyin. Mutta jo on aikakin, eikös sen ennusteta olevan suurin majoitusfirma muutaman vuoden sisällä.
Zanzibarilta lennämme Nairobiin, josta Anna jatkaa Istanbulin kautta Suomeen. Minä varasin sieltä vielä yhden lennon, jonka jälkeen toivottavasti liikun hitaasti ja maitse. Menen katsomaan Länsi-Keniassa olevaa sademetsä-luonnonpuisto Kakamegaa. Se on Kenian ainoa sademetsä ja aika pieni sellainen. Siellä ei juurikaan liiku turisteja johtuen sijainnistaan. Sieltä olisi ajatukseni siirtyä bussilla rajan yli Ugandaan.
Ugandassa kaikki on auki. Yksi hauska idea tuli rupateltuani illan Valkoisen Raivon (lämmin suositus) elokuvaensi-illassa HS:n kuukausiliitteen toimittajan kanssa. Hän kertoi saaneensa lehmän joululahjaksi vajaa kymmenen vuotta sitten. Lehmä on toivottavasti lypsänyt hyvää vointia perheeseen. Nyt keksimme, että sitähän pitäisi mennä katsomaan. Tässä on linkki kyseiseen artikkeliin.
Ugandassa haluaisin nähdä myös toisenlaisia isoja nisäkkäitä, vuorigorilloita. Se on vielä vähän auki, varaanko luvat etukäteen vai luotanko tuuriini. Mikäli Suomesta olisi kiinnostuneita liittymään gorilla-trekkausseuraan, otan mielelläni viestejä vastaan. Suomesta pääsee kohtuullisin kustannuksin lentämään yhdellä välilaskulla Entebbeen, Kampalan eteläpuolelle. Vaihtoehtoisesti vuorigorilloita voisi nähdä myös Kongon puolella Virungassa.
Ugandassa vietän niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Haluaisin käydä sen lisäksi yhdessä tai kahdessa luonnonpuistossa Ruandassa sekä Tangajika- tai Victoriajärvellä Tansaniassa. Aika taitaa olla liian lyhyt Malawille ehtimiseen. Joka tapauksessa suunnitelmat ovat avoimia muutoksille.
Keväällä sitten treffaamme Annan kanssa Madagascarilla – monta kokemusta rikkaampana.
Pieti
Kommentit