Matkani Bangkokiin meni oikein hyvin. Lentokentat ja niiden tuloaulat eivat ole niin ahdistavia paikkoja, kun on vahan tullut rutiinia ja tietoa miten toimia kaikkien rahankeraajien puristuksessa. Bangkokissa on napparaa ottaa shuttlebus keskustaan ja siita jatkaa Skytrainilla, minne sitten jatkaakaan. On helppo sanoa "ei kiitos" kaikille lukuisille muille palveluiden tarjoajille. maksan siita helppoudesta luultavasti euron, korkeintaan kaksi enemman, mita halvimmillaan voisi paasta. No, eipa se ole vaarallista, silla koko matka hotellilleni 35 km:n paassa olevalta lentokentalta maksaa 3,5 euroa.
Olen nyt valinnut Bankokin vakihotellikseni Samran Palacen turistialueen ulkopuolella. Verrattuna Khao San roadin halvimpiin paikkoihin se on kallis, mutta toisaalta Bangkok on kaupunki, jossa maksaa mielellaan ilmastoinnista, tilavasta ja siistista huoneesta, puhtaista lakanoista ja pyyhkeista seka hyvasta palvelusta. Ja edelleen samalla rahalla ei varmasti saisi retkeilymajaa mistaan Suomesta.
Taman paivan suunnitelma on etsia yksi mukava kuppila, jossa voin syventya Ubudista ostamaani erinomaisen kirjaan: Amitav Ghosh, The Glass Palace. Matkallani olen lukenut vahemman, mita olin alunperin ajatellut. Siihen on kaksi syyta: alkumatkani jatkuva paikan vaihto ja uusien asioiden ihmettely seka lukeminen vieraalla kielella. Vaikka englannin puhumiseni tuntuu hyvin luonnolliselta, olen huomannut sanavarastoni olevan valitettavan suppea. Useita lauseita joudun tavaamaan useaan kertaan, jotta voisin paatella jonkun tietyn sanan merkityksen. Helppo teksti sujuu lahes suomenkielisen tekstin nopeudella (tyyliin Coelho), mutta varsinkin vanhemmat ja hieman vivahteikkaampaa kielta kayttavat kirjat vievat aikaa. Minun piti jopa keskeyttaa yksi englanninkielinen natiivien kirjoittama novellikokoelma alkaen 1800-luvulta, koska en kertakaikkiaan ymmartanyt sanoja. Se vahan harmittaa, koska loppuun saamani novellit olivat todella mielenkiintoisia.
Nyt kun olen paassyt siihen vaiheeseen, etta matkustaminen ja nahtavyydet ei ole juttu sinansa, voin alkaa tekemaan sita, mita talta matkalta eniten olen odottanut: lukeminen, erilaisten asioiden pohdiskelu, ihmisyyteen ja itseeni tutustuminen seka rauhoittauminen. En kuitenkaan ahnehdi tai odota liikaa. Otan paivan kerrallaan ja jos saan paivasta jotain uusia ajatuksia, hyva. Jos en, se ei ole vaarallista. Aikaisemman toistakymmenta vuotta elamassani kestaneen hektisen vaiheen jalkeen on hienoa, etta paivassa ei ole mitaan velvollisuuksia ja voin hyvalla omalla tunnolla vain olla. Toistan varmasti itseani, mutta on upeaa olla reissussa.
Huomenna lahdemme Ailinin kanssa kohti Kambozaa. Illaksi olisi tarkoitus paasta Thaimaan puolen rajakaupunkiin (nimi alkaa Ar..) ja sielta sitten jatkamme seuraavana paivana kohti Siem Riepia. Vaikka kirjoitin edella tarkeimmista odotuksistani matkustamista kohtaan, se ei tarkoita etten olisi todella innoissani Angkor Watin nakemisesta. Todellakin olen! Nahtavyyksien ja oman rauhan etsimisen valilla pitaa loytaa sopiva tasapaino. Ensimmaisen kuukauden aikana nahtavyydet ja uuden kokeminen sai liian ison painoarvon, mika on hyvin luonnollista. Tama parin kuukauden jakso ilman todellisia velvollisuuksia on ollut jo sinansa ainutlaatuista aikaa aikuisessa elamassani.
Olen perehtynyt Bangkok - Siem Reitin kulkemiseen aika hyvin. Suunnitelma on tama:
1. Reittibussi Bangkokista rajakaupunkiin
2. yopyminen siella, koska saavumme kaupunkiin Ailinin lennon ajankohdasta johtuen aikaisintaan iltapaivalla ja silloin ei enaa kannata yrittaa Siem Riepiin
3. Rajalle tuk-tukilla (kolmipyorainen mopo. Miksikohan sita Thaimaassa kutsutaan tuk-tukiksi? Muualla se on riksa, rikshaw engl., ja moottoroimaton versio on polkupyorariksa, bicycle rikshaw. Mikahan polkupyorariksa on Thaimaassa? Bangkokissa niita ei kylla nay.)
4. Rajalla visa on arrivalin lunastaminen 20$:lla
5. Rajalta taksi Siem Riepiin
6. Guest housen etsiminen
Jos hyvin menee, niin matkustusaika ilman yopymista on n. 8 - 10 h. Matkaa kertyy kaikkiaan 300 - 400 km. Vaihtoehtona olisi ottaa turistipaketti, joka olisi jopa halvempi. Siita on kuitenkin varoiteltu joka paikassa. Turistibussit saattavat olla mita tahansa ja ennen kaikkea matka-aika on kohtuuttoman pitka, 18 - 24 h. Niiden idea on vieda matkustajat Siem Riepiin hyvin myohaan yolla, jotta matkustajat olisivat mahdollisimman vasyneita ja kuljettajat voisivat vieda matkustajat parhaan komission tarjoamaan guest houseen. Matkalla on varoitettu olevan myos kaikenlaisia muita scammeja varsinkin turistibussilaiselle (mikakohan sanalle scam olisi hyva suomennus? Nettisanakirja ei tunne sanaa. Pitaisikohan Airix:n harkita tunnuksia muuhun sanakirjaan..)
Naita ovat mm.
- "voin auttaa viisumin hakemisessa." Viisumi vaatii nimen ja passinumeron kirjoittamisen (hinta max + 10 $),
- "pakko vaihtaa rajalla rahaa vahintaan 100 $" joko siksi etta Kambozan toiseksi tarkeimmassa turistikaupungissa ei voisi vaihtaa rahaa tai laki vaatii niin (+ 15 $)
- Kambozaan vaaditaan SARS-todistus (+ muutama $)
- raja - Siem Riep taksinhintakusetus (+ 30 $)
- raja suljettu, valittava uusi rajanylityspaikka: lisaaika ja kalliimpi viisumi (+ 20 $)
- bahteilla (1000 bht) taalojen sijasta maksavat saavat viisumin nopeammin (+ 17 $)
Vali BKK - SR on kuulemma poikkeukssellisen paha johtuen juuri Angkor Watin temppelialueesta ja siita, etta oikeastaan kaikkialta maailmasta alue on helpoin tavoittaa Bangkokista. Hauska yksityiskohta on virallinen totuus, etta Bangkok Air, jolla on lentomonopoli valilla BKK - SR, maksaa Kambozan ylikorruptoituneelle hallinnolle korruptiorahaa pitaakseen valin Poipet (Kambozan rajakaupunki) - Siem Riep tien huonossa kunnossa. Jopa opaskirja kirjoitti tasta.
No, tama on matkustamista Aasiassa ja siihen pitaa vain suhtautua huumorilla ja terveella maalaisjarvella. Ainakin se avartaa mielta.
Nyt kayn ostamassa 11/7:sta (paikallinen R-kioski, joita on joka kulmassa) pari olutta, kayn suihkussa hotellilla, nappaan kirjan kouraan ja hyppaan Sky Trainiin kohti baarialuetta.
Lopuksi suosittelen seuraavaa musiikkilinkkia Santanan ystaville:
http://www.youtube.com/watch?v=XnamP4-M9ko
Sain sen emailina Cameron Highlandissa tapaamaltani noin 50-vuotiaalta englantilaiselta matkaajalta. Olen kuunnellut sen tassa kirjoittaessa viitisen kertaa perajalkeen. Tiedan, isukilta se on loytynyt levyhyllysta heti ilmestymisen jalkeen, ja etta en ollut tallennushetkella syntynytkaan. Mutta siita huolimatta se on aika kivaa menoa!
Elama on hienoa!
Pieti
Olen nyt valinnut Bankokin vakihotellikseni Samran Palacen turistialueen ulkopuolella. Verrattuna Khao San roadin halvimpiin paikkoihin se on kallis, mutta toisaalta Bangkok on kaupunki, jossa maksaa mielellaan ilmastoinnista, tilavasta ja siistista huoneesta, puhtaista lakanoista ja pyyhkeista seka hyvasta palvelusta. Ja edelleen samalla rahalla ei varmasti saisi retkeilymajaa mistaan Suomesta.
Taman paivan suunnitelma on etsia yksi mukava kuppila, jossa voin syventya Ubudista ostamaani erinomaisen kirjaan: Amitav Ghosh, The Glass Palace. Matkallani olen lukenut vahemman, mita olin alunperin ajatellut. Siihen on kaksi syyta: alkumatkani jatkuva paikan vaihto ja uusien asioiden ihmettely seka lukeminen vieraalla kielella. Vaikka englannin puhumiseni tuntuu hyvin luonnolliselta, olen huomannut sanavarastoni olevan valitettavan suppea. Useita lauseita joudun tavaamaan useaan kertaan, jotta voisin paatella jonkun tietyn sanan merkityksen. Helppo teksti sujuu lahes suomenkielisen tekstin nopeudella (tyyliin Coelho), mutta varsinkin vanhemmat ja hieman vivahteikkaampaa kielta kayttavat kirjat vievat aikaa. Minun piti jopa keskeyttaa yksi englanninkielinen natiivien kirjoittama novellikokoelma alkaen 1800-luvulta, koska en kertakaikkiaan ymmartanyt sanoja. Se vahan harmittaa, koska loppuun saamani novellit olivat todella mielenkiintoisia.
Nyt kun olen paassyt siihen vaiheeseen, etta matkustaminen ja nahtavyydet ei ole juttu sinansa, voin alkaa tekemaan sita, mita talta matkalta eniten olen odottanut: lukeminen, erilaisten asioiden pohdiskelu, ihmisyyteen ja itseeni tutustuminen seka rauhoittauminen. En kuitenkaan ahnehdi tai odota liikaa. Otan paivan kerrallaan ja jos saan paivasta jotain uusia ajatuksia, hyva. Jos en, se ei ole vaarallista. Aikaisemman toistakymmenta vuotta elamassani kestaneen hektisen vaiheen jalkeen on hienoa, etta paivassa ei ole mitaan velvollisuuksia ja voin hyvalla omalla tunnolla vain olla. Toistan varmasti itseani, mutta on upeaa olla reissussa.
Huomenna lahdemme Ailinin kanssa kohti Kambozaa. Illaksi olisi tarkoitus paasta Thaimaan puolen rajakaupunkiin (nimi alkaa Ar..) ja sielta sitten jatkamme seuraavana paivana kohti Siem Riepia. Vaikka kirjoitin edella tarkeimmista odotuksistani matkustamista kohtaan, se ei tarkoita etten olisi todella innoissani Angkor Watin nakemisesta. Todellakin olen! Nahtavyyksien ja oman rauhan etsimisen valilla pitaa loytaa sopiva tasapaino. Ensimmaisen kuukauden aikana nahtavyydet ja uuden kokeminen sai liian ison painoarvon, mika on hyvin luonnollista. Tama parin kuukauden jakso ilman todellisia velvollisuuksia on ollut jo sinansa ainutlaatuista aikaa aikuisessa elamassani.
Olen perehtynyt Bangkok - Siem Reitin kulkemiseen aika hyvin. Suunnitelma on tama:
1. Reittibussi Bangkokista rajakaupunkiin
2. yopyminen siella, koska saavumme kaupunkiin Ailinin lennon ajankohdasta johtuen aikaisintaan iltapaivalla ja silloin ei enaa kannata yrittaa Siem Riepiin
3. Rajalle tuk-tukilla (kolmipyorainen mopo. Miksikohan sita Thaimaassa kutsutaan tuk-tukiksi? Muualla se on riksa, rikshaw engl., ja moottoroimaton versio on polkupyorariksa, bicycle rikshaw. Mikahan polkupyorariksa on Thaimaassa? Bangkokissa niita ei kylla nay.)
4. Rajalla visa on arrivalin lunastaminen 20$:lla
5. Rajalta taksi Siem Riepiin
6. Guest housen etsiminen
Jos hyvin menee, niin matkustusaika ilman yopymista on n. 8 - 10 h. Matkaa kertyy kaikkiaan 300 - 400 km. Vaihtoehtona olisi ottaa turistipaketti, joka olisi jopa halvempi. Siita on kuitenkin varoiteltu joka paikassa. Turistibussit saattavat olla mita tahansa ja ennen kaikkea matka-aika on kohtuuttoman pitka, 18 - 24 h. Niiden idea on vieda matkustajat Siem Riepiin hyvin myohaan yolla, jotta matkustajat olisivat mahdollisimman vasyneita ja kuljettajat voisivat vieda matkustajat parhaan komission tarjoamaan guest houseen. Matkalla on varoitettu olevan myos kaikenlaisia muita scammeja varsinkin turistibussilaiselle (mikakohan sanalle scam olisi hyva suomennus? Nettisanakirja ei tunne sanaa. Pitaisikohan Airix:n harkita tunnuksia muuhun sanakirjaan..)
Naita ovat mm.
- "voin auttaa viisumin hakemisessa." Viisumi vaatii nimen ja passinumeron kirjoittamisen (hinta max + 10 $),
- "pakko vaihtaa rajalla rahaa vahintaan 100 $" joko siksi etta Kambozan toiseksi tarkeimmassa turistikaupungissa ei voisi vaihtaa rahaa tai laki vaatii niin (+ 15 $)
- Kambozaan vaaditaan SARS-todistus (+ muutama $)
- raja - Siem Riep taksinhintakusetus (+ 30 $)
- raja suljettu, valittava uusi rajanylityspaikka: lisaaika ja kalliimpi viisumi (+ 20 $)
- bahteilla (1000 bht) taalojen sijasta maksavat saavat viisumin nopeammin (+ 17 $)
Vali BKK - SR on kuulemma poikkeukssellisen paha johtuen juuri Angkor Watin temppelialueesta ja siita, etta oikeastaan kaikkialta maailmasta alue on helpoin tavoittaa Bangkokista. Hauska yksityiskohta on virallinen totuus, etta Bangkok Air, jolla on lentomonopoli valilla BKK - SR, maksaa Kambozan ylikorruptoituneelle hallinnolle korruptiorahaa pitaakseen valin Poipet (Kambozan rajakaupunki) - Siem Riep tien huonossa kunnossa. Jopa opaskirja kirjoitti tasta.
No, tama on matkustamista Aasiassa ja siihen pitaa vain suhtautua huumorilla ja terveella maalaisjarvella. Ainakin se avartaa mielta.
Nyt kayn ostamassa 11/7:sta (paikallinen R-kioski, joita on joka kulmassa) pari olutta, kayn suihkussa hotellilla, nappaan kirjan kouraan ja hyppaan Sky Trainiin kohti baarialuetta.
Lopuksi suosittelen seuraavaa musiikkilinkkia Santanan ystaville:
http://www.youtube.com/watch?v=XnamP4-M9ko
Sain sen emailina Cameron Highlandissa tapaamaltani noin 50-vuotiaalta englantilaiselta matkaajalta. Olen kuunnellut sen tassa kirjoittaessa viitisen kertaa perajalkeen. Tiedan, isukilta se on loytynyt levyhyllysta heti ilmestymisen jalkeen, ja etta en ollut tallennushetkella syntynytkaan. Mutta siita huolimatta se on aika kivaa menoa!
Elama on hienoa!
Pieti
Kommentit